2. Varusteet
2.1. Vaatteet
• Vaateluettelo
Oheinen vaateluettelo on muistilistan omainen luettelo 12 päivän vaellukselta elokuulta 2005. Vaatteiden paino on suuntaa antava. Minä olen 190cm pitkä ja painoa on kertynyt 100kg. Pienemmän ihmisen vaatteet on varmasti huomattavasti kevyempiä. Punnitsemalla tavaransa näkee mistä rinkan paino muodostuu. Vaatetus on monesti mieltymys kysymys. Periaatteessa lapin kesässä pärjää niillä vaatteilla jota kotona muutenkin käyttää.	Jotkut yksityiskohdat, vaatteiden keveys ja toiminnallisuus on retkeilyyn suunniteltujen asujen etuna. Ensimmäisiä reissuja varten ei kannata hankkia satojen eurojen vaatteita. Parempi hankkia varusteita pikkuhiljaa todellisen tarpeen mukaan. Jos sitten innostuu hommasta ja rahaakin löytyy niin muutama tuhat euroa on pikkuraha uusimpien varusteiden hankinnassa. Luettelon jälkeen tarkemmin kustakin vaateparresta ja vaihtoehdoista.

• Aina mukana		Rinkassa		Päällä	Huom !
• Alushousut - Ulkoilukerasto • Lämpökerrasto - Aluspaita • Verkkopaita • Retkipaita - Polvituet • Flees pusakka • Vaellustakki - Taukotakki - Sadeasu • Vaellushousut • Vyö • Päähine • Itikkaverkkohuppu • Jalkineet • Pohjalliset - Kauluri • Leirijalkineet • Sukat • Villasukat • Hanskat	Lyhyet Pitkät Ruskovilla T-paita   Pitkähihainen     Kalvollinen Tuulipuku   Kalvollinen Nahkaa Lippalakki   Saappaat Muotoillut Ruskovilla Neopreenitossut Lyhyet Pitkät Nahka	2+1 - 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 1 1 1 1 1 1 2+1 1 1	200 - 540 200 - 270 - 590 - - - - - - 10 - - 70 250 110 - 120	100 - - - 180 - 120 - 960 - - 580 140 100 - 2400 80 - - 50 160 -	Puhtaat kotimatkalle. Pese välillä. Vain kevään ja syksyn viileille Ilta ja yöpukuna. Pitkät hihat ja lahkeet Iltakäyttöön (ei vaellukseen, hikoilee) Pese välillä. Muuten ok. Tauko- ja iltakäyttöön Polville tueksi ja lämmikkeeksi. Ei saa valua. Varo nuotiolla Paljon taskuja kaikkeen tarpeelliseen siksi tukeva.   Vain jos vaellusasu ei ole kalvollinen. Hiostaa lämpimällä. Siistinä kelpaa kotimatkalle.   Tuulta pitävä, korvaläpillä Ei tarvitse tunkea kasvoille myrkkyjä Tukevat ja jäykkäpohjaiset   Viileelle ja tuuliselle Tauko sekä joen ylitys. Varmista ettei valu Saappaisiin ja iltakäyttöön Tuulta pitävät
			2360 g	4870 g	Yhteensä 7,23kg

• Kommentteja vaatetuksesta
··· Alusasuja muutamat kappaleet. Bokserit estävät paremmin hiertymiä jalkovälissä pitkillä kävelymatkoilla. Pitkät kalsarit tai lämpökerrasto pitää lämpimänä illalla ja tarvittaessa yöksi. Matkalla kannattaa myös pesaista vaatteita. Paluumatkaa varten on sitten syytä varata puhtaat. Valitse sellaisia kalsareita joissa ei ole paksuja hiertäviä saumoja varsinkaan jalkovälissä. Retkeily ja urheiluliikkeissä on myös kalliimpia kalsareita joita voi testata jos rahat ja intoa riittää. ··· Ulkoilukerrastoja on monenlaisia. Kesäkäyttöön ne ovat turhan lämpimiä. Alkukesällä ja syksyn viileillä pitkälaihkeiset- ja hihaiset kerrastot on paikallaan myös vaellettaessa. Lämpökerrasto jää siten kuivana iltakäyttöön ja yöasuksi. ··· Lämpökerrasto on hyvä kevään ja syksyn viileille säille iltatoimien ajaksi ja tarvittaessa yöksi. Päivällä kävellessä tulee kerraston kanssa kuuma ja sitten tauoilla hiki haihtuu ja tulee kylmä. Taukoja varten voi pitää rinkan päällimmäisenä jotain nopeasti päälle pantavaa lämmikkeeksi. Minulla on ollut Ruskovillainen kerrasto joka on mukavan tuntuinen päällä. Lämpökerrasto on se asu joka nopeiten ja parhaiten lämmittää jos on sattunut kastumaan tai muuten on viluinen olo. ··· Aluspaitana olen pitänyt verkkopaitaa. Verkkopaidassa ei ole ihon kanssa kosketuksissa kuin pieni osa, siksi se ei kosteanakaan tunnu kylmältä. t-paita on jo muutaman kilometrin jälkeen läpimärkä ja tuntuu kylmänä rättinä iholla. T-paitoja on viime reissuilla ollut vain 1. Se on ollut matkavaatteena ja/tai siististi iltakäytössä. Olkapäillä ei saa olla saumoja jotka painaa kun rinkka on selässä. Verkkopaidan päälle laitettu ihonmyötäinen kerrasto on erittäin hyvä yhdistelmä viileille säille. ··· Pitkähihaisia edestä napitettavia ( tuuletus ) paitoja 1 illoiksi ja pidemmille tauoille. Ota sellaisia joissa on pitkät helmat jotka pysyy housuissa myös tauoilla ja iltanuotiolla. Kevään ja syksyn reissulle paksumpi kuin kesäreissulle. ... Polvituet on hyvä laittaa päälle heti maantien laidassa ennekuin ongelmia ilmaantuu jos ylipäänsä on tarvetta tukea polvia. Tukien paikallaan pysyminen on syytä varmistaa ennen lähtöä. ··· Flees pusakka lämmikkeeksi. Reissulle riittää yksi lämmin flees, villapaita, toppaliivi tai vastaava. Villapaita on mukava iltasella ja syksyn pakkasilla. Kunnon villapaita on lämmin hieman kosteanakin. Fleece pusakka on kevyempi ja mukava päällä. Pieneen tilaan mahtuvat untuvatoppaliivit on tosikeveitä taukovaatteita, mutta hinnakkaita. Keinokuituiset tuotteet on arkoja nuotion kipinöille. Kesälläkin lämpötila voi laskea yöksi pakkasen puolelle joten lämmintä tarvitaan. ··· Vaellustakin tärkein ominaisuus on pitää tuulta ja suojata vaeltajaa. Lämpimyyttä voidaan ylläpitää alle laitettavilla vaatteilla. Tuuletuksen kannalta takki tulisi saada edestä auki. Hihat on hyvä saada tiiviiksi ja kauluksen täytyy tarvittaessa suojata kaulaa. Tuulisessa tunturissa huppu on näppärä vetää pään suojaksi. Takki päällä könytään pitkin maita ja puuhaillaan nuotion ääressä joten sen on oltava kestävä. Sadeasun voi jättää pois kun on kalvollinen asu. Kesäretkellä takki on syytä olla kevyt ja sellainen että sitä voi pitää lämpimälläkin. Syksyllä ja kevätkylmillä takki voi olla raskaampi ja paksumpi. Vaellustakissa tulisi olla riittävästi taskuja. Tikkuaski, kompassi, kiikari, kamera, hanskat ym on mukava säilyttää aina käden ulottuvilla. Ollaan sitten leirillä tai matkalla taskuista löytyy mukavasti tarvittavat pikkutavarat. Kalvolliset asut on hieman ongelmallisia kesän lämpimillä säillä koska ne ei hengitä riittävästi. ··· Taukotakkina olen aiemmin pitänyt kevyttä tuulipukua. Jos vaellusasu kastuu niin lämmintä päälle pitkät kalsarit jalkaan ja tuulipuku ylle. Olen pitänyt tuulipukua matka-asuna jolla tulen paluumatkan. Tunturissa se on ollut vain varalla tai iltakäytössä. Tuulipuku alkaa olla vanhanaikainen mutta välillä on ollut mukava vaihtaa kevyempää päälle. Koska kalvotakki ei kastuessaa tule "läpimäräksi" niin toisen takin tarve on jäänyt olemattomaksi. ··· Sadeasuksi on useampi vaihtoehto. Toiset tykkää sadeviitasta toiset sadeasusta kolmansilla on sadetta pitävä kalvollinen vaellusasu. Kunnon sadeasu estää kastumiselta mutta hiostaa kulkiessa niin että on kuitenkin märkä. Sadeasun voi näppärästi vetää tuulensuojaksi viileillä tuntureilla vaikka vettä ei ripottelisi. Sadeviitta käy taas teltan pohjalle kosteaa maata vasten. Sadeviitta ei suojaa housuja kastumasta kuljettaessa märässä pensaikossa. Sadeviitalla saa samalla suojattua rinkan. Makukysymys minkä valitsee. Itse olen pitkään kulkenut sadeasussa. Kun kevyet asut ei tahtoneet kestää niin palasin sadeviitan käyttäjäksi. Sadeviitta taasen osottautui mahdottomaksi kapineeksi kalastuksen tultua mukaan kuvioihin. Nykyään kuljen kalvollisessa asussa. Sadeviitan saa vielä pakattua niin pieneen kasaan että se mahtuu takin taskuun ja on sieltä tarvittaessa helppo ottaa käyttöön. Sadeviitta tarvitsee lisäkseen kevyet sadelahkeet. ... Vaellushousuiksi kestävät, väljät, mukavat housut joissa runsaasti taskuja. Kalvo-asut pitää sadetta eikä päästä vettä läpi märässä heinikossakaan. Mutta halvempien perinteisten housujen kanssa kehtaa rymytä vapaammin eikä reikä puukosta tai nuotiossa kärähtänyt lahje ei harmita. Eräretkeen kuuluu mielestäni hieman "renttuilua". Pitkillä reissuilla täytyy ajatella laatua ja keveyttä mihin viikon matkalla ei tarvitse niin paljoa kiinnittää huomiota. Elokuun helteillä on kiva kävellä shortseissa mutta normaalikesinä eli sateella ja viimalla ne on turhaa painoa. Kalvolliset housut on nykyään ainoana matkassa vaikka ne on hiukan hikiset kuumalla säällä. Tukevammat ja kulutusaroista paikoista vahvistetut housut on huolettomammat mutta hiukan raskaammat. Sadehousuja tai tuulipuvun housuja ei enään ole mukana. Kun mukana on vain yhdet housut niin siihen sisältyy tietty riski.		··· Vyö pitää housujani ylhäällä. Siihen voi ripustaa puukon ja muuta tavaraa. ··· Pään suojaksi tarvitaan jotain. Lakki, pipo, huivi tai huppu. Pipo on lämmin ja sopii syksyn kylmille. Lippalakin lippa on tiellä kiikaroitaessa ja kuvattaessa. Takin huppu edellyttää takin päällä olemista. Sadesäällä on mukavaa kun päähineessä on sen verran räystästä ettei julkisivu kastu. Minulla on mukana on tuulta pitävä lippalakki jossa on korvien suojaksi käännettävä vuori. Varmista että päähine pysyy päässä myös tuulella. ··· Itikkaverkkohuppu eli päähän vedettävä sääskiverkko on pieni ja kätevä. Ei tarvitse käyttää myrkkyjä kasvojen osalla olkoon räkkä minkalainen tahansa.
		··· Jalkineitten osalla on olemassa kaksi koulukuntaa: saapastelijat ja maastokenkäilijät. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saappaat on aika raskaita ja hiostavia eikä ne tue jalkaa. Vaelluskengät on kalliita ja kastuvat helpommin. Soiseen maastoon ja jokivarsilla kalastavan kannattaa ehdottomasti ottaa saappaat. Saariselkä on aika kuivaa maastoa jolloin vaelluskengätkin pysyvät paremmin kuivina. Pienet purot ja sateen jälkeiset lammikot poluilla ei tuota ongelmia saappaille eikä kalvollisille kengille. Kivisempään maastoon kuten käsivarren tuntureille kannattaa ottaa vaelluskengät jotka tukee paremmin nilkkoja. Mieltymys ja tottumus kysymys. Itselläni on tukevapohjaiset vaellussaappaat joiden kanssa ei ole ollut ongelmia eikä ole tarvinnut jalkineiden takia valita kulkureittiä. Kenkien tulee olla sopivan kokoiset ja niihin täytyy mahtua lämmin sukka. Saappaissa olen käyttänyt ohuen sukan lisäksi paksua villasukkaa ja muotoiltua pohjallista joiden avulla jalka pysyy jämptisti paikallaan puristamatta. Vaellusjalkineille saa kahluusaappaita joen ylityksiä varten (lisää tavaraa reppuun). ··· Villakauluri tai kaulahuivi suojaavat ja lämmittävät vain tarvittavilta osin. Kauluri on osoittautunut erittäin hyväksi varustehankinnaksi. Tuulen viimalle alttiiksi joutuvaa kaulaa ei kannata suojata korkeakauluksisella paidalla joka muilta osin vain lisää hikoilua vaellettaessa. ··· Leirijalkineiksi ja tuville on mukava ottaa kevyemmät jalkineet samalla kun varsinaiset vaellusjalkineet on kuivumassa. Lenkkarit ja sandaalit käy myös matkajalkineina. Lenkkareilla voi hyvässä maastossa myös vaeltaa. Sandaalit ei mielestäni suojaa varpaita riittävästi. Uusinpina kakkosjalkineina olen käyttänyt neopreenisia avantouinti- tai melontatossuja. Neopreenitossut on keveitä ja menevät pieneen tilaan. Nillä on hyvä tuntuma jokien pohjaan kahlattaessa. ··· Sukkapuolikin on mennyt kovin tekniseksi. Kaiken sorttisia ja nimisiä varpaiden peittoja on markkinoilla. Pitkävartisia sukkia en ole saanut saappaissa pysymään ylhäällä vaan ne on aina rutussa saappaan kärjessä. Lyhyet villaa sisältävät lämpimät sukat on osoittautuneet parhaimmiksi. Ohuita alussukkia käytetään hiertymien ehkäisyyn. Pääasia sukkien osalta on kuitenkin se että niitää on jalkineessa kaksi päälekkäin (estää hiertymiä), paksuudeltaan ne on jalkineeseen sopivat (estää jalan hölskymistä) eikä ne saa valua. Sukkienkin hinnat ovat parhaimmillaan yli 50eur joten eiköhän valikoimasta löydy sopivat. ··· Pitkävartiset villasukat tarvitsen illoiksi, öiksi ja toisinaan saapassukkina. ··· Hanskoja ilman ei lapissa pärjää. Nahkasormikkaat pitävät tuulen ja kestävät nuotion ääressä puuhattaessa. ··· Yleinen ohje kerrospukeutumisesta pätee myös lapissa. Mieluummin useampia ohuita kerroksia. Päällimmäiseksi säätä pitävää ja alle lämmittävää. ··· Värilliset pienet varusteet löytyy helpolla kun jatketaan tauoilta matkaa. Tällaisia ovat mm hanskat, hattu, sadeasu, muki. Monissa oppaissa kehotetaan muutenkin käyttämään värikkäitä asuja. Minä en kuitenkaan halua erityisemmin loistaa kilometrien päähän jossain tunturin rinteellä. Porukalla kuljettaessa maastopukuinen vaelluskumppani kuitenkin häviää helposti koivikkoon joten havaittavuuden takia jokin värikäs vaate auttaa porukan koossapysymiseen. ··· Varusteita on nykyään monen sorttisia samoin kuin niiden ympärille syntyneitä koulukuntia. Kevytvaeltaja, tunturissa pitkään viihtyvä niin kuin kalastajakin valikoi itselleen parhaiten sopivat vaatteet mieltymysten ja rahatilanteen mukaan. Jokaisen kulkijan ulottuvilla on nykyään sellaiset varusteet joista muutama vuosikymmen sitten naparetkeilijätkin olisivat olleet kateellisia. Vaatepuoli on vissiin se viimeaikoina eniten kehittynyt vaelluksen osa. Hienoja uutuuksia hankkiessa kannattaa muistaa että 30 vuotta sittenkin pystyi vaeltamaan vaikka mukaan otettiin kaapista ne huonokuntoisemmat rääsyt. Tällä hetkellä taitaa useamman henkilön ulkoiluvaatetus olla paljon arvokkaampi kuin arkivaatetus vaikka käyttöä on vain muutama viikko vuodesta.

SISÄLLYSLUETTELO SIVUN ALKUUN

2.2. Ruokailuvälineet
• Välineluettelo
Oheinen ruokailuvälineluettelo on muistilistan omainen lista 12 päivän vaellukselta elokuulta 2005. Varusteiden paino on suuntaa antava. Punnitsemalla tavaransa näkee mistä rinkan paino muodostuu. Luettelon jälkeen tarkennuksia.

2.3. Tavaraa
• Tavaraluettelo
Oheinen tavaraluettelo on muistilistan omainen lista 12 päivän vaellukselta elokuulta 2005. Tavaroiden paino on suuntaa antava. Punnitsemalla tavaransa näkee mistä rinkan paino muodostuu. Luettelon jälkeen tarkemmin kustakin tavarasta. Tässä on siis mukana kaikea sitä tilpehööriä mitä ei vaatteiksi tai ruoanlaittovälineiksi voi kutsua.

• Aina mukana - tarvittaessa		Määrä	Paino	Huom !
* Rinkka * Rinkan sadesuojus - Päiväreppu * Makuupussi + vesitiivis pussi * Makuualusta - Löhöilyalusta * Teltta / laavu - Telttamuovi / avaruushuopa - Jätesäkkejä * Muovipusseja * Pyyhe * Wc-paperi * Pilli * Kompassi - Varakompassi / lämpömittari * Kartat / suunnistaminen 1:50 000 * Varakartta GT tai 1:100 000 - Karttalaukku * Puukko - Linkkuveitsi tai leatherman - Kirves - Saha * Taskulamppu * Kynä ja lehtiö - Minigrip pusseja * Kamera+akut+muistikortit * Kameralaukku * Minijalusta - Videokamera - - Miniradio - Kiikari * Kännykkä + vara-akku + kuuloke - GPS - Vaellussauva -sauvat - Köysi * Itikkamyrkky - Kalastusvälineet		1 1 1 1+1 1   1     3 1 1 1 1 1 3 1   1       1 1+1 2 1+5+6 1 1       1+1+1       1	3500 190 80 1320 780   1860     50 80 90 30 40 10 250 190   190       10 160 10 840 360 80       140       80 1000	Iso perinteinen putkirinkka. Punainen jotta näkyy - Joutsen 1000 + tatonka melontasäkki Thermarest, muista paikkausvälineet, liukas teltassa Erittäin mukava tauoilla ja iltaisin Helsport Stetind 2 - Varasadeasu, vararinkansadesuoja ym. Vaatteiden ym suojaksi, läpinäkyviä ja tukevia Myös teltan kuivaamiseen 1 rulla takapuolta kohti Merkinantamiseen tarvittaessa parempi kuin huutaminen - Pieni lämpömittari kompassi yhdistelmä Laita kontaktimuovin saumat ainakin 3cm päälekkäin Rinkan pohjalla - Tukeva ja reilun kokoinen mutta kalankäsittelyyn sopiva - Jos isompi porukka matkassa Jos isompi porukka matkassa Photon Microlight II LED (miljoonapussissa) A 6 lehtiö Vain kaloille -ei muuten Nikon coolpix 8700 + 2,5GB Minigrip pussi joenylityksiin ja kaatosateella - - - Mukava katsella hieman kauemmas Roiskevesi- ja kolhusuojattu jossa radio - - - - Kela, vieheet, vapa, koteloineen ja varaosineen
			11340 g

• Kommentteja tavaroista
··· Kun laskuista jättää pois kamera- ja kalastusvälineet niin tavaramäärän painosta 85% tulee teltan, makuupussin, makuualustan, rinkan osalle. Muista tavaroista, jotka on lähinnä mukavuus syistä mukana, ei paljoa voi rinkkaa keventää vaikka ne jättäisi kaikki pois. ··· Vaellusrinkkoja on kahta sorttia. Perinteisempi putkikehikollinen ja anatimic (rosna). Raskaammille kuormille suosittelen perinteistä joka pysyy paremmin mallissaan. Anatomic on modernimpi ja valikoima huomattavasti laajempi. Tärkeämpää on kuitenkin kunnon kantosysteemit ja miten reppu selkään sopii. Sopivan malliset ja riittävän leveät remelit. Riittävästi säätömahdollisuuksia ja riittävästi sivutaskuja joiden tulee olla ehdottomasti tukevasti kiinni. Mitään irrallista ja heiluvaa ei pakattuun rinkkaan saa jäädä. Kaikki makuualustat, teltat, makuupussit ja muut kääröt tulee sitoa tiiviiksi kokonaisuudeksi. Rinkan painopiste on pyrittävä saamaan mahdollisimman lähelle selkää. Kokemus on paras opettaja pakattaessa. Aloittelevan vaeltajan kannattaa lainata kantolaite ja hankkia sitten kokemuksen kartuttua kunnollinen ja sopiva rinkka. Oma rinkkani on järjestyksessä kolmas ja hankittu 2004. Kantolaitetta hankittaessa täytyy siis muistaa että se on seuralaisena ainakin seuraavat 10 vuotta. (Edellinen rinkka oli matkassa 16 vuotta). Hintahaitari on suuri eikä välttämättä kerro sopivuudesta omaan käyttöön. Älä hanki liian pientä vain sen takia että se on kevyempi tai halvempi. Tilavamman pakkaaminen on helpompaa eikä ulkopuolelle tarvitse jättää heilumaan niin paljon tavaraa. Rinkan kestävyyden kannalta tärkeimpiä ovat ompeleet. Remmien tikkaukset, vetoketju ompeleet ym. Kangas itsessään tuskin pettää vaikka olisi hieman ohuempaakin. Vanha Haltin rinkkani oli kilon kevyempi kun nykyinen Savotta vaikka ne tilavuudelta ja malliltaan ovat lähes identtisiä. Jotain turhaa on Savotassa. Halti petti remmien tikkauksista. ... Pieni päiväreppu on hyvä kun lähdetään tekemään pientä päivävaellusta läheiselle tunturille ja palataan samaan paikkaan takaisin. Sama koskee kalastajaa jonka leiri pysyy paikallaan. Päiväreppu on syytä olla kirkkaan värinen jotta se löytyy sieltä puun oksalta johon sen jättää kun lähtee joelle virvelöimään. Pikkureppuun mahtuu keitin ja hieman eväitä sekä sadevarusteet. Joku pieneen tilaan menevä jollekin porukan jäsenelle. Pikkureppu voi olla normaalisti vaikka vaatepussina. ··· Rinkan sadesuojus on välttämättömyys. Vaikka rinkan kangas uutena pitäisi vettä ei läpät, saumat ja vetoketjut aina pidä. Valmiit sadesuojat on näppäriä mutta isosta tukevasta jätesäkistäkin saa riittävän sadesuojan. Vaikka repussa olevat varusteet olisi muovipusseissa niin läpimäräksi kastuva rinkka painaa helposti puolisen kiloa ylimääräistä ja on epämukava leiriolosuhteissa. ··· Makuupussiksi riittää kesäöinä lähes pussi kuin pussi. Alkukesällä on yöpakkasia niin kuin elokuun loppupuolellakin. Myös heinäkuussa saatta yölämpötila painua alle nollan joten parempi hankkia pussukka jolle luvataan noin -5 -10° niin sillä pärjää varmasti nollan tuntumassa olevista öistä laavussakin. Sopivat untuvapussit maksaa enemmän kun keinokuidut. Untuvaiset on hieman kevyempiä (noin 500g kevyempiä) ja mahtuvat pienempään tilaan. Jos rinkan paino ja tila on tiukoilla esim yksin kulkiessa tai pitkillä matkoilla niin kannattaa uhrata rahaa untuvapussiin. Ominaisuuksissa ei liene juuri eroa mutta kastunut untuvapussi kuivuu ainakin hyvin hitaasti. Makuupusseihin saa pussilakanoita jotka suojaa niitä likaantumiselta. Sisäpussi antaa lisälämpöä ulkona ja saattaa riittää sellaisenaan lämpimissä tuvissa. ··· Makuualusta on unen kannalta yhtä tärkeä kuin pussikin. Halvat vaahtomuovirullat kelpaa kunnes on päässyt kokeilemaan ilmatäytteisiä patjoja. Ja taas saa repiä tuohta lompakosta. Ilmapatjat painaa muutaman sataa grammaa enemmän ja niissä on puhkeamisriski joten osta patjan kanssa heti paikkaussarja. Kissan kynnet menee näppärästi patjan läpi (nimim. kokemusta on). Patjassa kannattaa kiinnittää huomiota sen liukkauteen telttojen pohjakankaita vasten. ... Löhöilyalusta on mukava jos rinkan painossa on varaa ja tilaa löytyy. Itselläni on ollut mukana metrinen 7mm paksu ja 50cm leveä halpismakuualustan palanen. Se painaa noin 90g. Ei ole kivi kylmä istua eikä sammal märkä. Toimii myös kynnysmattona teltan oviaukolla. ··· Teltta. Ulkosalla yöpymistä varten tarvitaan sääsuoja. Periaatteessa riittää että pääsee nukkumaan sateelta suojattuun paikkaan. Hätätilassa voi sadeviitan ripustaa naruilla puihin tai hakeutua tuuhean kuusen alle nukkumaan. Kesällä on kuitenkin mukava päästä itikoilta piiloon ja kylminä aikoina suojaan tuulen viimalta. Jos ei halua leikkiä "tosi erämiestä" niin mukaan kannatta ottaa teltta. Mukavuudesta ja laadusta saa taas maksaa mutta on lapissa vaellettu vanhoilla soputeltoillakin. Teltan hankinnassa kannatta kiinnittää huomiota mm seuraaviin seikkoihin: - Paino, noin 1,6kg henkeä kohden. Rahallakaan on vaikea saada kovin paljoa kevyempiä. Jos paino menee alle 1,3kg/henkilö niin joudutaan jo jostain tinkimään. - Makuutilan pituus. Onko teltta päistään kovin matala jolloin sisäteltta ottaa kiinni nukkujan päähän. Mahtuuko teltassa istumaan selkä suorana. Pidemmillä reissuilla alkaa ahtaat olot harmittamaan. - Normaalisti kahden hengen teltta on hyvä yhdelle ja kolmen hengen teltta sopiva kahdelle. - Tilaa rinkoille joko apsideissa tai sisällä. Rinkan voi toki jättää ulos puuta vasten sadesuojan alle mutta entäs kun yöllä alkaa varpaita paleltamaan ja villasukat on rinkassa. - Hyvä tuuletus. Nukkuessa ihmisestä haihtuu kosteutta joka tiivistyy kylmään pintaan ja pääliteltta kastuukin helposti. Yksikerroksisissa teltoissa vesi tippuu sisään ja valuu makuupussiin. - Käynti kahdesta suunnasta on mukava ominaisuus. Jo kaksi henkeä ravaa helposti teltassa niin tiuhaan että useampi ovi on paikallaan. - Oven päällä tulee olla sen verran lippaa ettei aina sada makuupussin päälle kun joku kulkee ovesta. - Nopea pystyttää. Pienillekin tauolle voi pystyttää suojan tuulta ja tihkua vastaan. - Esimerkiksi käsivarren maisemissa ei teltalle tahdo löytyä tuulelta suojattua paikkaa. On siis syytä varmistua kunnollisista ja runsaista kiinnitysmahdollisuuksista. - Jos on podia matkassa tai reissu on lyhyt niin jaksaa kantaa sellaisiakin telttoja joissa on tilaa ruuanlaittoon sisätiloissa. - Teltat kehittyy koko ajan huimasti. Muutama vuosi sitten oli lähes yksinomaan harjatelttoja joita ei nyt juurikaan kaupoissa näy. Vallalla ovat kupoli- , ja tunneliteltat. Hintahaitari on suuri. Suuremmat porukat voivat harkita erilaisten kotamallisten telttojen mukaan ottamista. Niissä on tilaa seistä ja laittaa ruoat sisällä. Runsaamman painon voi jakaa. Kokeneemmat voivat säästää majoitteen painossa kantamalla mukanaan laavua, louetta, erätoveria, rankista ym. Teltta on hyvin hoidettuna (kuivana säilytetty) yli 20-vuoden hankinta. - Vanhan teltan päälikangasta voi kyllästää erilaisilla suihkeilla vedenpitävyyden varmistamiseksi. Pohjakangas tuppaa kulumaan ja reikiintymään kivien, neulasten ym takia. Auki leikattu jätesäkki teltan pohjan alle antaa hyvän suojan maakosteutta vastaan vanhassa teltassa. - Teltan materiaalit on nykyään erilaisia hienoja teknisiä keinokuitukankaita. Keveyttä tavoiteltaessa kankaat ohenee ja hinta kasvaa. Aika näyttää kuinka ne kestää useampien vuosien kulutusta. - Tarkista teltan tikut, narut ja muukin kunto ennen reissulle lähtöä. ··· Telttamuovi on jo hieman vanhentunut varuste. Se laitettiin teltan alle tai päälle riippuen kummasta suunnasta pelättiin veden tulevan sisään. Myös ns. avaruushuopa on hyvä teltan pohjalle eristeeksi.		··· Jätesäkkejä olen aiemmin pitänyt mukana varmuuden vuoksi. Jos ei raaski hankkia rinkkaan sadesuojaa voi rinkan laittaa jätesäkin sisään, kestää yhden vaelluksen. Toimiva ratkaisu 15v ajan. Jätesäkkiä voi käyttää myös teltan alla märillä paikoilla ja vaikka sadetakkina jos edellinen kärähti nuotiolla. ··· Kaikki rinkassa oleva tavara on syytä laittaa muovipusseihin. Ne pitävät vaatteet kuivina ja tavarat jonkinlaisessa järjestyksessä. Pakkaa vaatteet erivärisiin tukeviin pusseihin jotta voit löytää jotain avaamatta kaikkia. Jos onnistut saamaan jostain läpinäkyviä pusseja niin ne on parhaita.. ··· 1 rulla WC- paperia riittää säästeliäälle kahdeksi viikoksi. Pakkaa vesitiiviiseen minigrip pussiin. ··· Pilli on merkinantovälineenä ihan hyvä olla mukana. Sumussa tai metsässä saattaa ajatuksissaan kävellä erilleen muusta porukasta. Ainahan voi toki huutaa kurkkunsa kipeäksi. ··· Kompassin tulee näyttää suuntaa. Yksin kulkevan on hyvä ottaa mukaan varakompassi siltä varalta että toinen rikkoutuu tai katoaa. On olemassa muutaman gramman painavia minikompasseja esimerkiksi lämpömittariin yhdistettynä. Aktiivi seikkailija jolla on ylimääräistä rahaa sijoittaa rannetietokoneeseen. Isoa rannekelloa muistuttavassa laitteessa on kompassin ja kellon lisäksi mm. ilmapuntari, lämpömittari, korkeusmittari ja sykemittari. ··· Kartat, topografinen kartta 1:50 000, ulkoilukartta 1:50 000 tai 1:100 000. Retkiolosuhteissa kartta kastuu, joten päällystä se kontaktimuovilla. 1:50 000 karttoja käytettäessä voi mukana pitää esim GT- kartan kopiota jotta pystyy helpolla hahmottamaan laajempia alueita "yleissilmäyskartta". Uusimmassa kartassa on uusimmat nuotiopaikat, polut, sillat eikä siinä ole jo ammoin palaneita tupia. Kartoista voi ottaa A3 kopiot jotka on kätevän kokoisia maastokäytössä. Alkuperäiset sitten säilytetään varalla repun pohjalla tai kotona painon säästämiseksi. ··· Karttalaukku on mukava tapa säilyttää kartat siistinä ja ehjinä mutta se on hieman hankala roikkumassa kaulassa tai aina tiellä rinkkaa avattaessa. Sopii porukoille. Henkilökohtaiset kartat voi taitella minigrip pussiin. Karttalaukulla on myös taipumus unohtua tuvan naulakkoon tai taukopaikalle puun oksaan.
		··· On hieman vaikea kuvitella lähtevänsä metsään ilman puukkoa, vaan kaipa sekin onnistuisi. Puukoksi riittää tavallinen Mora. Isompi lapinleuku on kyllä parempi halkojen tekemiseen ja keppien katkaisemiseen. Koitin kerran pärjätä pienellä nikkaripuukolla joka oli leukua puolet kevyempi. Oli se vähän kuin olisi syönyt teelusikalla soppaa. Kätevä puukonkäyttäjä veistelee iltanuotiolla kaikenlaista. Ota siis veistelypuukko mukaan jos tunnet olevasi näppärä käsistäsi.
		··· Linkkari ja Leatherman ei korvaa puukkoa, korkinavaajaa ei tarvitse ja kynsien viilauksen voi hoitaa kotona. Turhaa painoa. Porukka voi ottaa mukaan jonkun tällaisen värkin. Kynsien leikkaamiseen kannattaa pitää mukana jotkut pienet sakset tai piihdit. ··· Kirves ja saha kuuluvat niihin erämaihin jotka eivät ole minkään sortin puistoja, ja silloinkin vain ryhmille. Tulet saa tarvittaessa tehtyä maasta löytyvistä kepeistä. Tupien halkovaajoissa on kyseiset värkit. Eipä silti jos porukka istahtaa lammen rannalle viettämään iltaa nuotion äärellä niin kuluuhan siinä puuta ja kelon runko palaa huonosti pilkkomatta. Säästä keloja suosituilla alueilla. Uutta harmaakylkistä tulee erittäin hitaasti. ··· Taskulamppu on mukava lisävaruste teltassa tavaroita etsittäessä. Kesällä on niin valoisaa öisinkin ettei lisävaloa välttämättä tarvitse ellei mukaan ole sattunut jotain luettavaa. Nykyaikainen valaisin on vain 10g painava LED-valaisin tai useamman ledin kevyt otsalamppu. ··· Kynä ja lehtiö mukaan jotta voit kirjoittaa muistiin suuret mietteesi tulevaa eräromaania varten tai viettää sadepäivää ristinollaa pelaamalla. Matkalla kannattaa merkitä muistiin varusteiden hyvät ja huonot puolet, kauniit maisemat ja surkeat kulkureitit. Kotona ei kaikkea kuitenkaan muista ja seuraavalla reissulla voi sitten toistaa samat virheet. ··· Ruokatarpeiden pakkaamiseen on minigrip pussit lyömättömiä. Ne pysyy tiiviisti kiinni ja pitävät ruoan kuivana. Muös pakastepussit saa solmulla tiiviisti kiinni mutta minigrip on kestävämpi. ··· Kamera painaa ja kuvat valehtelee. Kannattaa raahata jos jaksaa. Pienillä pokkareilla joissa on salama saa hyvinkin riittävää kuvalaatua jos on tarkoitus ottaa vain muistikuvien täydentäjiä. Ammattilaiset on asia erikseen. Digikamerat tuovat mukanaan useampia akkuja ja muistikortteja. Älä unohda kunnollista, toimivaa ja suojaavaa kameralaukkua. Kamera täytyy olla helposti käytettävissä muuten kuvaaminen jää vähäiseksi. Pieni jalusta antaa tukea kameralle. Kunnollisen jalustan ottaminen matkalle mukaan edellyttää jo kuvauksen harrastamista. Kameraruuvilla varustettu vaellussauva tukee jo mukavasti kuvaustilanteessa. ··· Muutaman kerran on mukana ollut pikkuinen taskuradio josta olen kuunnellut, että huomennakin on hellettä. Loppusyksyn pimeissä ja sateisina päivinä jää paljon aikaa teltassa makoiluun. Silloin saattaa radiosta olla seuraa. ··· Kiikari on erittäin mukava kapine. Sillä on mukava tiirailla kaukaisempia paikkoja tuntureiden huipulla. Sillä voi myös hakea parempia kulkureittejä ja etsiä tupaa jonka piti olla juuri tässä... Itselläni pikkukiikari on takin taskussa ja runsaassa käytössä. Viimeaikoina on mukaan tullut paljon pientä sälää joten painon säästön takia kiikari on jäänyt kotiin. ··· Uusimpia leluja vaeltajan repussa on kännykkä. Turvallisuussyistä porukan on hyvä ottaa mukaan ainakin yksi sellainen. Kaikkialla se ei tosin kuulu mutta tekstiviesti lähtee aika kaukaisenkin tunturin laelta. Vara-akkua ei tarvita jos tyytyy lähettelemään tekstiviestejä huipuilta ja pitää muun ajan kännykän suljettuna. Täytyy muistaa että meno ja paluumatkallakin haluaa soitella. Soneran kuuluvuus on lapissa parempi kuin Radiolinjan tai muiden. ··· Lehtien sivuilla näkee kuvia kauniista vaeltajista vaellussauvat käsissä kiipeämässä aurinkoista rinnettä shortsit jalassa. Niinpä niin, saahan sen kepin toki vuoltua metsästä itsekin. Eipä sauva (sauvat) muodostuneet hetken muoti-ilmiöiksi vaan tarjonta ja käyttäjämäärät tuntuu lisääntyvän. Sauvalla saa tukea hankalissa maastoissa ja jokien ylityksissä sekä lisäpotkua rinteiden nousuun. Joidenkin sauvojen kädensijan nupissa on kamerakierre tukevampaa valokuvausta varten. Heikkopolviselle yksikin keppi on valtavan suuri apu. ··· Köysi on lisävaruste jota voi käyttää turvana joen ylityksissä, pyykkinaruna, leirikatoksen virittelyssä ym. Ryhmävaruste. ... GPS. En vieläkään omista moista. Olen kyllä nähnyt sellaisia ja melkiein koskettanutkin ;-). Satelliittinavigaattori eli GPS on varmaan hyvä ja sellaisen hankittuaan ei osaa mennä minnekkään ilman sitä. En omaa henkilökohtaista kokemusta. Jos repussa on tilaa ja sellaisen omistaa niin kannattanee mukaan raahata. Satoja euroja laitteesta on aika paljon vain kerran vuodessa tapahtuvalle parin viikon vaellukselle varsinkin jos ilmankin pärjää. ··· Itikkamyrkkyjä on monenlaisia. Parempi kuitenkin vältellä niiden käyttöä kun peseytymismahdollisuudet on rajalliset. Ennen juhannusta ja elokuun puolivälin jälkeen ei myrkkyjä tarvitse. Erilaiset itikkaverkot hattuun tai hupun aukkoon on parempi ratkaisu. Mukavimmaksi olen havainnut pienen suihkepullon. Sillä saa pienellä painalluksella pumpattua nilkkoihin, ranteisiin ym sopivasti sääskikarkoitetta. Ei ole jäänyt tahmeaa jälkeä. Mekaaninen suojaus eli sääskihuppu on kasvoille parempi kuin myrkky. ... Kalastusvälineet on harrastusvälineitä. Jos ei homma muuten kiinnosta niin voihan sitä pitää mukana koukku-siima-koho pakettia vaikka vain hätävarusteena. Kalastusvälineistä voisi tehdä erillisen kirjan, ja onhan niitä tehtykkin. Itselläni on ollut mukana pieni teleskooppivapa, kela, varalla siimarulla, muutama pikalukko ja joukko pieniä vieheitä. Jos kalastus ei ole pääasiallinen ravinnonlähde niin tuo varustus riittää. Muista suojakotelot varusteille ja kalastusluvat.

  SISÄLLYSLUETTELO SIVUN ALKUUN

2.4. Ensiapu ja hygienia
• Hoitopakkaus
Ensiapulaukku on välttämätön vaikka toivoisi ettei sitä tarvita. Toisaalta paraskin laukku on lähes hyödytön jollei ole ensiaputaitoja. Omalla osalla on hiukan näin. Toisaalta olen aina ollut sen verran varovainen etten laastaria ja buranaa kummempaa ole tarvinnut. Olen saanut myös elää suht terveenä joten lääkepuoleen ei ole tarvinnut tutustua. Kannattaa hankkia valmis ensiapupakkaus Hygieniapakkaus on pitkälti mukavuus asia, varsinkin yksin kulkiessa.

2.5. Korjausvälineet "miljoonapussi"
• Tilpehööriluettelo
Tällä hetkellä kulkee mukana pieni pussillinen sekalaista pikkutavaraa jolla koitan pärjätä eteen sattuvista asioista kuten varusteiden rikkoutumisesta.

2.7. Onkimispäivä
• Kalastus vaelluksen osana		• Kalavehkeet
Kalastaminen tuo uusia maisemia kokeneellekin kulkijalle. Aiemmin vaikeakulkuisina hyljeksityiltä jokivarsilta löytyy aivan toisenlainen lappi kun niitä kuljeskelee kalavehkeet mukanaan. Jos pelkkä kulkeminen ei enään anna sitä mitä lapista lähtee hakemaan niin kannattaa laajentaa harrastusta kalastukseen. Ei ole pakko lähteä erämaahan pakollisen saaliin perässä, pelkkä kalastelu jokivarsilla ja järvien rannalla on rauhoittavaa. Saaliistakaan ei oli niin kauhiasti väliksi. Omalla osallani kalastus on osa vaellusta ei vielä koskaan se pääasia. Joinakin päivinä en kalavehkeisiin koske, toisinaan otan ne sopivilla paikoilla esiin. Sopivilla paikoilla pyhitän päivän lähes pelkästään kalastamiseen varsinaisen vaetamisen jäädessä pieneen siirtymiseen. Kalan hankinnan voi hoitaa joko samoilta yösijoilta tai patikoimalla ottipaikalta toiselle. Kalastuspäivälle ei kannata asettaa varsinaista "kilometritavoitetta". Anna vain maisemien ja kalavesien viedä. Jos päivän kalasaalis tulee heti aamusta niin loppupäivän voi pitää rokulia tai siirtyä pienen matkaa eteenpäin. Päivärepun kanssa voi käydä katselemassa isonkin lenkin ja kokeilla erilaisia kalavesiä. Välillä tulee käveltyä pitkiäkin matkoja vapa kourassa heittämättä kertaakaan. Kalan saamisesta ei kannata stressata.		Kalojen narraamiseen tarvitaan vapa, kela, siimaa, jokunen viehe ja vettä. Mitään hienoja vehkeitä ei välttämättä tarvita. Huoltoasemilta saa edullisia settejä joilla pääsee mukavasti alkuun. Onkivehkeiden kuljetus erämaahan ja sitten maastossa on hieman riskialtista. Kolhujen välttämiseksi vavalle ja kelalle on hyvä varata kunnon suojus. Vavan suojaksi joku putki ja kelalle joku tukeva pussi tai kotelo. Kokemuksen mukaan voi sitten hankkia vaikka minkälaista ja hintaista välinettä kalojen narraamiseen. Teleskooppivapa on mielestäni kätevä ja siihen pienikokoinen avokela. Siimaksi 0.25mm. Vieheitä on tuhansia erilaisia. Kiistelköön niiden paremmuuksista kuka haluaa. Lapin puroissa ja järvissä olevat kalat taitaa ottaa mihin tahansa jos ovat ottaakseen. Lähes kaikki omat kalani olen saanut pienillä lipoilla. Muilla en tosin paljoa ole heitellytkään. Tummia tai hopeisia, karvoilla tai ilman, jos mukana jotain punaista niin sen parempi. Se on kuitenkin huomioitava että vieheiden hävikki voi olla aika suuri. Jokien kivikkoihin ja mataliin lampiin jää helposti uistimet kiinni. Ainakin meppsin Black fury ja hopeinen Comet kakkos kokoa pitää ottaa matkaan. Uistimille tukeva ja tiiviisti kiinni pysyvä vieherasia joka mahtuu taskuun. Muista myös viehelukkoja ja siimaakin varalle.
Kalastellessa on suunnistuksen kanssa eri pelisäännöt kuin puhtaasti vaeltaessa. Aina ei vältämättä seuraa kuljettua matkaa ja suuntaa. On pidettävä huolta ettei innostuksissaan kulje kilometritolkulla varusteista ja kavereistaan. Jos olet porukan kanssa liikkeelä niin muista sanoa minne lähdet ja sopikaa myös paluuaika. Älä innostu kalastamaan enempää kuin jaksat syödä. Ota selvää kalastusluvista ja rajoituksista. Noudata niitä. Katso 1.2. Luvat, lait ja järjestyssäännöt ja linkit			Retkikalastajan välinepakki ei kovin kummoinen tarvitse olla. Omat kalastusvälineeni vieheineen ja pusseineen painaa noin 1000g joka koostuu seuraavasti: Vapa 140g, Kela 360g, vieheet 220g (30kpl), suojukset ja viehelaatikko 230, varasiima ja viehelukot 50. Kalaa olen saanut aamulla ja illalla, joesta, purosta, lammesta ja järvestä. Useasti on kuitenkin jäänyt saalis saamatta. Kannattaa kulkea hissukseen jokivarsissa. Suvannot ja akanvirrat antavat saalista kahdella heitolla jos ovat antaakseen, sitten vain eteenpäin. Yllättävän hyvin pystyi rinkka selässäkin heittelemään ja kulkemaan pikkuhiljaa jokea alavirtaan. "Ammattikalastajat" ja vartavasten kalareissulle lähtevät eivät neuvojani kaipaa, joten pärjätköön omillaan ;-)