tupa

Pääsivu Lapin kämpät Pöyrisjärvi Naltijärven kesäpaikka

PÖYRISJÄRVI NATIJÄRVEN KESÄPAIKKA

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

029A

Edellinen

Seuraava

Yksityiskämppä
Käkkälöjoen mutkassa sen etelärannan korkealla jyrkän penkan päällä. 1km Naltijärvestä suoraan pohjoiseen.

Kuvassa vanhempi kesäpaikan tupa.

PRIVAT

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Hyvässä kunnossa
(2002)

10.10.2021

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7615800

3406800

Huom:

LISÄKUVIA

Komealla ja näkyvällä paikalla on nykyään suht uusi yksityinen ja lukittu rakennus.
Paikalla on ollut vanhastaan rakentamista, kesäpaikka kun on.
Kohde esiintyy kartoissani ainakin 1977 topokartasta ja 1980 GT-kartasta alkaen. Paikka lienee kuitenkin huomattavasti vanhempi. 1958 tai 1970 autiomaja oppaat ei kohdetta mainitse.
1990 tupa on ollut avoin kaikille. Pitkän mallinen hirsikämppä, kahdella muuratulla piipulla ja punaisella huopakatolla. Siellä on ollut korkea masto erämaapuhelinta varten. Tupa oli mainittu joissakin oppaissa avoimeksi, kamiinalla varustetuksi ja kaksihuoneiseksi. Tunturilatu -lehti nro 1/1994 kertoo, että Naltijärven kesätupa on palanut.
Vanha kämppä on siis poistunut vuosien 1990-1994 välillä. Uuden kämpän rakentamisaikaa en osaa sanoa. 1997 topokartassa ei paikalla ole rakennusta mutta muistaakseni 2002 paikalla käydessäni siellä oli jo joku rakennus.
Katkelma Seppo Salon laatimasta päiväkirjasta joka kertoo kanoottiretkestä Enontekiön Hetasta Utsjoelle. http://www.sepposalo.net/22
”6.7.1963 . . . Jatkoimme matkaa. Nyt oli oltava tarkkana, koska meidän yhteiselämämme Käkkälöjoen kanssa oli määrä päättyä lähikilometrien aikana. Meidän oli löydettävä lännestä laskeva, Norjan rajalta lähtevä Hielmaoja.
Löysimme helposti Hielmaojan suun ja siitä suuntasimme siis kohti länttä ja Norjaa. Käkkälöjoen vastapäisellä rannalla oli pieni kotakylä, jossa oli näköjään myös yksi puinen talo sekä muutama lato. emme nähneet ihmisiä. Mutta erotimme joukosta yhden kodan, jonka kotakangas oli valkoinen. Myöhemmin saimme kuulla, että siinä asuu eräs itävaltalainen mies, joka on jo vuosia asunut paikallisten lappalaisten kanssa. Mies kuulemma osaa 5-6 eri kieltä. Tämän kotakylän asukkaat asuvat talvisin Nunnasen kylässä.”
Muinaisjäännösrekisterissä on muutamia kohtehteita Käkkälöjoen pohjoispuolelta missä on havaittavissa asumisen merkkejä Kivi- ja pronssikaudelta.
Valokuvia ei tullut otettua 2002 kun paikalla olin, mutta kävin pihalla kiertämässä. Omat mielikuvat on hataria eikä matkapäiväkirjaan tullut laitettua mitään.
Katso myös: 029B Naltitupa.

Päiväkirjamerkintöjä:

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		029A	Edellinen	Seuraava
Yksityiskämppä	Käkkälöjoen mutkassa sen etelärannan korkealla jyrkän penkan päällä. 1km Naltijärvestä suoraan pohjoiseen.		Kuvassa vanhempi kesäpaikan tupa. PRIVAT
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Hyvässä kunnossa	(2002)	10.10.2021
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7615800	3406800
Huom:	LISÄKUVIA
Komealla ja näkyvällä paikalla on nykyään suht uusi yksityinen ja lukittu rakennus. Paikalla on ollut vanhastaan rakentamista, kesäpaikka kun on. Kohde esiintyy kartoissani ainakin 1977 topokartasta ja 1980 GT-kartasta alkaen. Paikka lienee kuitenkin huomattavasti vanhempi. 1958 tai 1970 autiomaja oppaat ei kohdetta mainitse. 1990 tupa on ollut avoin kaikille. Pitkän mallinen hirsikämppä, kahdella muuratulla piipulla ja punaisella huopakatolla. Siellä on ollut korkea masto erämaapuhelinta varten. Tupa oli mainittu joissakin oppaissa avoimeksi, kamiinalla varustetuksi ja kaksihuoneiseksi. Tunturilatu -lehti nro 1/1994 kertoo, että Naltijärven kesätupa on palanut. Vanha kämppä on siis poistunut vuosien 1990-1994 välillä. Uuden kämpän rakentamisaikaa en osaa sanoa. 1997 topokartassa ei paikalla ole rakennusta mutta muistaakseni 2002 paikalla käydessäni siellä oli jo joku rakennus. Katkelma Seppo Salon laatimasta päiväkirjasta joka kertoo kanoottiretkestä Enontekiön Hetasta Utsjoelle. http://www.sepposalo.net/22 ”6.7.1963 . . . Jatkoimme matkaa. Nyt oli oltava tarkkana, koska meidän yhteiselämämme Käkkälöjoen kanssa oli määrä päättyä lähikilometrien aikana. Meidän oli löydettävä lännestä laskeva, Norjan rajalta lähtevä Hielmaoja. Löysimme helposti Hielmaojan suun ja siitä suuntasimme siis kohti länttä ja Norjaa. Käkkälöjoen vastapäisellä rannalla oli pieni kotakylä, jossa oli näköjään myös yksi puinen talo sekä muutama lato. emme nähneet ihmisiä. Mutta erotimme joukosta yhden kodan, jonka kotakangas oli valkoinen. Myöhemmin saimme kuulla, että siinä asuu eräs itävaltalainen mies, joka on jo vuosia asunut paikallisten lappalaisten kanssa. Mies kuulemma osaa 5-6 eri kieltä. Tämän kotakylän asukkaat asuvat talvisin Nunnasen kylässä.” Muinaisjäännösrekisterissä on muutamia kohtehteita Käkkälöjoen pohjoispuolelta missä on havaittavissa asumisen merkkejä Kivi- ja pronssikaudelta. Valokuvia ei tullut otettua 2002 kun paikalla olin, mutta kävin pihalla kiertämässä. Omat mielikuvat on hataria eikä matkapäiväkirjaan tullut laitettua mitään. Katso myös: 029B Naltitupa.
Päiväkirjamerkintöjä: