tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Immon kammi

KOILLISKAIRA IMMONKAMMI

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

036

Edellinen

Seuraava

Turvekammi

Tuiskukurun kaakkoispäässa. Muutama sata metriä autiotuvasta luoteeseen joen toisella puolella.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Raunio

1992, 2000

15.05.2016

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

1957

7570310

3534880

Huom:
LISÄKUVA

Paikalla on ollut Suomen Ladun jäsenten rakentama kammi. Kullervo Kemppinen kertoo kirjassaan "Tunturikoivun lastuja": "Suomen Ladun, Tunturiladun ja sen eri lapinkävijäkerhojen toimesta kohosi monia muitakin kämppiä eri tahoille, aluksi eniten Saariselälle. Tunnelmalliset Turvekodat Tammukammi Puilakkapään takana ja Immo Sorjosen nimelle omistettu Immon kammi Tuiskukurun latvoilla ovat aikojen kuluessa tuhoutuneet."
Kammi on rakenteeltaan muistuttanut harjatelttaa. Päädyissä olevat A-kirjainta muistuttavat tuet on pitäneet ylhäällä, turvekammeille pitkähköä kurkihirttä. Seinät on olleet riukujen tukemana turpeesta. 1957 rakennettu kammi jäi lyhytikäiseksi lähelle v.1967 rakennetun Tuskukurun varaus- ja autiotuvan takia.
Kammin turpeet oli valahtaneet maan tasalle jo 1992 mutta puurunkoa on sitekeästi pystyssä vielä 2010.

Metsähallitus, Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013. 4.13.1 Immon kammi. MH-tunnus: 162326

Vuodelta 1959 olevassa kuvassa kammi on perinteisen näköinen ja pohjan mallilta pyöreä. Samaisen kuvan yhteydessä oleva aikalaiskuvaus piirtä pyöreää kammia jonka sisähalkaisija olisi n.3,5m. Kammia on tuettu sisältä tukipuilla vaikka ikää olisi vain pari vuotta.
Kuvassa vuodelta 1968 turpeet näyttää kuin ne olisi ladottu seinälle vasta äskettäin. Lähes 10-vuotta vanhat turpeet vihertäisi ja kasvaisivat varpuja sekä heinää. Kammia taitaa olla rakennettu uudestaan joskus 1960-luvun puolivälin tietämissä.

Päiväkirjamerkintöjä:

31.7.2000 " . . . Pihalle tuli nuoripari kirkkaissa vaatteissaan. Rupesivat nuotiolla jotain puuhastelemaan. Kahvia hörppiessäni nuoripari raahasi ruokatarpeensa sisälle pöydän ääreen. Perunat, kurkku, mehupullo ... Tyttö vähän valitteli rinkan kantamista. Olivat tulleet suoraan Kiilopäältä yli 25km. Päätin siirtyä teltalle.
Vanhan Immon kammin raunioiden viereltä Å300m tuvalta löytyi rauhaisa paikka. Pulahdin joessa virkistymässä. Itikoita on täälläkin. Noin 12km tuli käveltyä yhteensä jotain 43km. Kello on liki puolenyön ja teltan kattoon ropisee vesi. . ."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		036	Edellinen	Seuraava
Turvekammi	Tuiskukurun kaakkoispäässa. Muutama sata metriä autiotuvasta luoteeseen joen toisella puolella.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Raunio	1992, 2000	15.05.2016
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
1957	7570310	3534880
Huom:	LISÄKUVA
Paikalla on ollut Suomen Ladun jäsenten rakentama kammi. Kullervo Kemppinen kertoo kirjassaan "Tunturikoivun lastuja": "Suomen Ladun, Tunturiladun ja sen eri lapinkävijäkerhojen toimesta kohosi monia muitakin kämppiä eri tahoille, aluksi eniten Saariselälle. Tunnelmalliset Turvekodat Tammukammi Puilakkapään takana ja Immo Sorjosen nimelle omistettu Immon kammi Tuiskukurun latvoilla ovat aikojen kuluessa tuhoutuneet." Kammi on rakenteeltaan muistuttanut harjatelttaa. Päädyissä olevat A-kirjainta muistuttavat tuet on pitäneet ylhäällä, turvekammeille pitkähköä kurkihirttä. Seinät on olleet riukujen tukemana turpeesta. 1957 rakennettu kammi jäi lyhytikäiseksi lähelle v.1967 rakennetun Tuskukurun varaus- ja autiotuvan takia. Kammin turpeet oli valahtaneet maan tasalle jo 1992 mutta puurunkoa on sitekeästi pystyssä vielä 2010. Metsähallitus, Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013. 4.13.1 Immon kammi. MH-tunnus: 162326 Vuodelta 1959 olevassa kuvassa kammi on perinteisen näköinen ja pohjan mallilta pyöreä. Samaisen kuvan yhteydessä oleva aikalaiskuvaus piirtä pyöreää kammia jonka sisähalkaisija olisi n.3,5m. Kammia on tuettu sisältä tukipuilla vaikka ikää olisi vain pari vuotta. Kuvassa vuodelta 1968 turpeet näyttää kuin ne olisi ladottu seinälle vasta äskettäin. Lähes 10-vuotta vanhat turpeet vihertäisi ja kasvaisivat varpuja sekä heinää. Kammia taitaa olla rakennettu uudestaan joskus 1960-luvun puolivälin tietämissä.
Päiväkirjamerkintöjä:
31.7.2000 " . . . Pihalle tuli nuoripari kirkkaissa vaatteissaan. Rupesivat nuotiolla jotain puuhastelemaan. Kahvia hörppiessäni nuoripari raahasi ruokatarpeensa sisälle pöydän ääreen. Perunat, kurkku, mehupullo ... Tyttö vähän valitteli rinkan kantamista. Olivat tulleet suoraan Kiilopäältä yli 25km. Päätin siirtyä teltalle. Vanhan Immon kammin raunioiden viereltä Å300m tuvalta löytyi rauhaisa paikka. Pulahdin joessa virkistymässä. Itikoita on täälläkin. Noin 12km tuli käveltyä yhteensä jotain 43km. Kello on liki puolenyön ja teltan kattoon ropisee vesi. . ."