tupa

Pääsivu Lapin kämpät Pulju Sammalselkä museoaita

PULJU SAMMALSELKÄ MUSEOAITA

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

041

Edellinen

Seuraava

Rakennusryhmä

Pokan kylän kohdalta Kitisen sillalta 5,6km länteen. Paanosenojan Vaalajärvestä 500m pohjoiseen.

Inventoinneissa ja opaskartoissa rakennukset on numeroitu ja nimetty lähes yhtenäisesti, toisin kuin läheisen Sallivaaran kämpät. Katsoin kuitenkin parhaimmaksi olla käyttämättä numerointia ja merkitsin kämpät kirjain tunnuksilla.
A Sattasen paliskunta
B Nilivaaran kämppä (Kirkonkylän)
C Suikki Akseli (Kuivasalmen kylän)
D Nimismiehen kämppä
E Kiistalan Sammu
F Hanhimaa
G Könkäänkylä
H Puljulaisten kämppä

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Hyvässä kunnossa

11.01.2015

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7563970

3443310

Huom:

Metsähallituksen julkaisussa "Pokka-Pulju alue-ekologinen suunnitelma" vuodelta 1998 mainitaan sivulla 28 "Alueella sijaitsee Sammalselän erotusaitapaikka, jonka rakennukset ovat Museoviraston kunnostamat." Kartoillani poroerotus esiintyy ensi kertaa 1944 taloudellisella kartalla "Porokaarre". 1950 ja 1968 yleiskarttakirjat ei paikkaa tunne.
MML.n karttapaikalla 2014 näkyy aidasta sivummalla ryhmässä 7 rakennusta ja yksi poroaidan vieressä. Koordinaatit on erotusaidalle. Kämpät on siitä itään ja koilliseen.
Osa lukittuja porokämppiä ja osa avoimia.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi
"Kohde id:200229 Sammalselän poroerotusalue
Rakennukset: Hanhimaan kämppä, Kiistalan Sammun kämppä, Könkäänkylän kämppä, Nilivaaran kämppä, Nimismiehen eli valtion kämppä, Puljulaisten kämppä, Sattasen Palkisen kämppä, Suikki Akselin kämppä.
Historia: Sammalselän poroerotusaita ja kahdeksan kämppää ovat elinkeino- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Osa erotusaidasta on vanhaa kirveellä salvottua perkka-aitaa. Pääosa aidasta on tehty 1940-luvulla. Aitauksen laidalla on kahdeksan vanhan hirsikämpän muodostama kausiasuntokylä.
Valtio/Museovirasto osti Sammalselän poroerotusalueella sijaitsevat kahdeksan poroerotuskämppää tammikuussa 1985. Rakennuksia ja rakenteita kunnostettiin vuosina 1985-90. Pääosa kämpistä kunnostettiin vanhaa materiaalia käyttäen. Alue on paliskunnan käytössä.”
Tuolla museoviraston sivulla olevat koordinaatit eivät ihan täsmää MML.n karttapaikan ilmakuvaan, joten niiden avulla voi olla vaikea selvittää mikä rakennus on mikäkin.

Päiväkirjamerkintöjä:

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		041	Edellinen	Seuraava
Rakennusryhmä	Pokan kylän kohdalta Kitisen sillalta 5,6km länteen. Paanosenojan Vaalajärvestä 500m pohjoiseen.		Inventoinneissa ja opaskartoissa rakennukset on numeroitu ja nimetty lähes yhtenäisesti, toisin kuin läheisen Sallivaaran kämpät. Katsoin kuitenkin parhaimmaksi olla käyttämättä numerointia ja merkitsin kämpät kirjain tunnuksilla. A Sattasen paliskunta B Nilivaaran kämppä (Kirkonkylän) C Suikki Akseli (Kuivasalmen kylän) D Nimismiehen kämppä E Kiistalan Sammu F Hanhimaa G Könkäänkylä H Puljulaisten kämppä
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Hyvässä kunnossa		11.01.2015
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7563970	3443310
Huom:
Metsähallituksen julkaisussa "Pokka-Pulju alue-ekologinen suunnitelma" vuodelta 1998 mainitaan sivulla 28 "Alueella sijaitsee Sammalselän erotusaitapaikka, jonka rakennukset ovat Museoviraston kunnostamat." Kartoillani poroerotus esiintyy ensi kertaa 1944 taloudellisella kartalla "Porokaarre". 1950 ja 1968 yleiskarttakirjat ei paikkaa tunne. MML.n karttapaikalla 2014 näkyy aidasta sivummalla ryhmässä 7 rakennusta ja yksi poroaidan vieressä. Koordinaatit on erotusaidalle. Kämpät on siitä itään ja koilliseen. Osa lukittuja porokämppiä ja osa avoimia. http://kulttuuriymparisto.nba.fi "Kohde id:200229 Sammalselän poroerotusalue Rakennukset: Hanhimaan kämppä, Kiistalan Sammun kämppä, Könkäänkylän kämppä, Nilivaaran kämppä, Nimismiehen eli valtion kämppä, Puljulaisten kämppä, Sattasen Palkisen kämppä, Suikki Akselin kämppä. Historia: Sammalselän poroerotusaita ja kahdeksan kämppää ovat elinkeino- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Osa erotusaidasta on vanhaa kirveellä salvottua perkka-aitaa. Pääosa aidasta on tehty 1940-luvulla. Aitauksen laidalla on kahdeksan vanhan hirsikämpän muodostama kausiasuntokylä. Valtio/Museovirasto osti Sammalselän poroerotusalueella sijaitsevat kahdeksan poroerotuskämppää tammikuussa 1985. Rakennuksia ja rakenteita kunnostettiin vuosina 1985-90. Pääosa kämpistä kunnostettiin vanhaa materiaalia käyttäen. Alue on paliskunnan käytössä.” Tuolla museoviraston sivulla olevat koordinaatit eivät ihan täsmää MML.n karttapaikan ilmakuvaan, joten niiden avulla voi olla vaikea selvittää mikä rakennus on mikäkin.
Päiväkirjamerkintöjä: