tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Kiertämän kammi

KOILLISKAIRA KIERTÄMÄN KAMMI

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

082

Edellinen

Seuraava

Kammi

Alemman Kiertämäjärven itärannalla lähes puolivälissä järveä.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Raunio

1993, 1994

23.01.2021

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7593480

3557480

Huom:

LISÄKUVIA

Kämppä näkyy jo vuoden 1968 yleiskarttakirjassa ja hieman aiemmin 1965 topokartassa. Paikalla on osittain penkkaan kaivettu hirsinen kömmänä. Hätätilassa yöpyminen olisi onnistunut vielä 1993 kun paikalla kävin.
www.saariselka.net sivulla oli 2003 Martti Peltomaalta seuraavanlaista tarinaa: "Helmenkalastajan ja erämiehen, Huhti-Heikin rakentama puolikammi Ala-Kiertämäjärvellä on niinikään raunioitunut asuinkelvottomaksi. Hyvässä kunnossa ja entisöityinä kylläkin on hänen kämppänsä Lutolla Raja-Joosepin eli Josef Sallilan asuinkentässä.“
SODANKYLÄN ERÄMIEHET 60 -vuotta Historiikki kertoo seuraavaa: ”Seura oli vuokrannut Metsähallitukselta kolme järveä: Mukkajärven, Kaitajalammen ja Ala-Kiertämäjärven. Viimeksi mainittu sijaitsi 10 km Raja-Joosepista Luttojoen eteläpuolella. Sieltä yritettiin ostaa tontti rakennuksia varten, mutta sitä ei saatu. Oli tyydyttävä järvenrannassa olevaan puolittaiseen maan alla olevaan korsuun, joka korjattiin uusiokäyttöön. Nukkumaan siihen mahtui 2-3 henkilöä. Reput pitikin jo jättää taivasalle. Kun UKK-kansallispuisto 1983 perustettiin, jäi järvi puiston alueeseen eikä järven vuokrasopimusta enää uusittu” (https://sodankylaneramiehet.yhdistysavain.fi/historia/)
Joel Aholan Sariselän retkeilyoppaan (2011) mukaan kyseessä olisi "Pennasen kämppä". Nimi juontaisi sodan ajalle (1941-44) jolloin everstiluutnantti Antti Pennanen olisi käyttänyt tupaa. Tieto olisi saatu kirjailija Yrjö Teeriaholta.
Pohjois-Suomen tunturi- ja autiotuvat kirjasessa (1970) maininta Alemman kiertämäjärven itärannalla olevasta talvikäyttöisestä hirsimajasta neljälle hengelle. Tähän kammiin on vaikea kuvitella neljää henkeä.
Katso Ala-Kiertämän kalapirtti 080.
Vuonna 2010 kämppä on sitten jo viimeistään käyttökelvoton edes sääsuojaksi. Katon kurkihirsi on pettänyt ja katto takaosasta romahtanut sisään. Suru tulee puseroon. Jostain muusta olisi voinut vaikka hieman säästää ja tämän pitää kunnossa. Ei näitä pieniä pöksiä enää Raappanaa lukuun ottamatta siellä taida olla. Rauha tuvan muistolle. Toivottavasti saa maatua rauhassa ettei lanata kasaan. Rojut ja roskat voi toki kerätä talteen. Nämä pikkukämpät on osa alueen historiaa joka olisi hyvä kaikkien uusienkin kulkijoiden nähdä jotta ymmärtäisivät että alue on ollut käytössä ennen puiston perustamistakin.

Päiväkirjamerkintöjä:

22.6.93 tiistai " . . . Alemman Kiertämäjärven kammi on häthätää yövyttävässä kunnossa, vaikka katto hiukan vuotaa . . ."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		082	Edellinen	Seuraava
Kammi	Alemman Kiertämäjärven itärannalla lähes puolivälissä järveä.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Raunio	1993, 1994	23.01.2021
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7593480	3557480
Huom:	LISÄKUVIA
Kämppä näkyy jo vuoden 1968 yleiskarttakirjassa ja hieman aiemmin 1965 topokartassa. Paikalla on osittain penkkaan kaivettu hirsinen kömmänä. Hätätilassa yöpyminen olisi onnistunut vielä 1993 kun paikalla kävin. www.saariselka.net sivulla oli 2003 Martti Peltomaalta seuraavanlaista tarinaa: "Helmenkalastajan ja erämiehen, Huhti-Heikin rakentama puolikammi Ala-Kiertämäjärvellä on niinikään raunioitunut asuinkelvottomaksi. Hyvässä kunnossa ja entisöityinä kylläkin on hänen kämppänsä Lutolla Raja-Joosepin eli Josef Sallilan asuinkentässä.“ SODANKYLÄN ERÄMIEHET 60 -vuotta Historiikki kertoo seuraavaa: ”Seura oli vuokrannut Metsähallitukselta kolme järveä: Mukkajärven, Kaitajalammen ja Ala-Kiertämäjärven. Viimeksi mainittu sijaitsi 10 km Raja-Joosepista Luttojoen eteläpuolella. Sieltä yritettiin ostaa tontti rakennuksia varten, mutta sitä ei saatu. Oli tyydyttävä järvenrannassa olevaan puolittaiseen maan alla olevaan korsuun, joka korjattiin uusiokäyttöön. Nukkumaan siihen mahtui 2-3 henkilöä. Reput pitikin jo jättää taivasalle. Kun UKK-kansallispuisto 1983 perustettiin, jäi järvi puiston alueeseen eikä järven vuokrasopimusta enää uusittu” (https://sodankylaneramiehet.yhdistysavain.fi/historia/) Joel Aholan Sariselän retkeilyoppaan (2011) mukaan kyseessä olisi "Pennasen kämppä". Nimi juontaisi sodan ajalle (1941-44) jolloin everstiluutnantti Antti Pennanen olisi käyttänyt tupaa. Tieto olisi saatu kirjailija Yrjö Teeriaholta. Pohjois-Suomen tunturi- ja autiotuvat kirjasessa (1970) maininta Alemman kiertämäjärven itärannalla olevasta talvikäyttöisestä hirsimajasta neljälle hengelle. Tähän kammiin on vaikea kuvitella neljää henkeä. Katso Ala-Kiertämän kalapirtti 080. Vuonna 2010 kämppä on sitten jo viimeistään käyttökelvoton edes sääsuojaksi. Katon kurkihirsi on pettänyt ja katto takaosasta romahtanut sisään. Suru tulee puseroon. Jostain muusta olisi voinut vaikka hieman säästää ja tämän pitää kunnossa. Ei näitä pieniä pöksiä enää Raappanaa lukuun ottamatta siellä taida olla. Rauha tuvan muistolle. Toivottavasti saa maatua rauhassa ettei lanata kasaan. Rojut ja roskat voi toki kerätä talteen. Nämä pikkukämpät on osa alueen historiaa joka olisi hyvä kaikkien uusienkin kulkijoiden nähdä jotta ymmärtäisivät että alue on ollut käytössä ennen puiston perustamistakin.
Päiväkirjamerkintöjä:
22.6.93 tiistai " . . . Alemman Kiertämäjärven kammi on häthätää yövyttävässä kunnossa, vaikka katto hiukan vuotaa . . ."