Pääsivu Lapin
kämpät Koilliskaira
Taajoslaavu
Kohteen tyyppi: Kohteen sijainti: 184 Laavu Kulasjoen
pohjoispuolella. Luulammen tuvalta 3km koilliseen ja
n.450m länsiluoteeseen entisen Taajostuvan kohdalta. Kohteen kunto: Paikalla käynti: Tietoja muutettu Hyvässä
kunnossa 2009,
2024 08.09.2024 Rakennusvuosi: Koord. X(P) Koord. Y(I) (2007) 7587200 3525600 Huom: Päiväkirjamerkintöjä:
LAPIN
KÄMPÄT KORTISTO KARTTA
Taajostuvan palamisen jälkeen vuonna
1999, rakennettiin tuvan paikan tuntumaan, rantapenkereelle
laavu joka siirrettiin nykyiselle paikalle 2007. Siirron
motiiveina taisi olla joen ylityksen välttäminen niin
retkeilijöiden kuin huollon osalta. Taajostuvan kohdalla
ollut siltakin voitiin tästä syystä purkaa.
Nykyinen laavun paikka on Kulasjoen pohjois puolella, joen
mutkan laidasta noin 50m. Vellinsärpimältä tulevan polun
kohdilla. Hyvää tasaista kangasmaastoa myös teltalle.
Paikalla on ollut ennenkin leirejä. Rantakumparella on
tulipaikan jäänteet ja viereisessä puussa kaiverrus 1969.
Laavu on iso ja tehty hirsistä. Päätyjen alle mahtuu halkoja
tai rinkkoja. Vieressä on puuvaja sekä wc. Metsähallitus
huoltaa. Laavu on merkittyjen kesäretkeily-, latu- ja
maastopyöräilureittien varrella, eli saattaa olla
vilkkaassakin käytössä.
28.8.2009
”. . . Hyvähän se maasto ja polku oli. Mukavaa
mäntykangasta edettiin hyvissä ajoin ja voimin
Taajoslaavun uudelle paikalla Kulasjoen pohjoisrannalle.
Laavulla ei ollut ketään eikä sen ympärilläkään.
Kohtuullisen siisti ja muutenkin mukavan oloinen paikka.
Teltta pantiin hetimmiten pystyyn lähemmäs jokea ja sitten
iltapalan kimppuun. Väsy painaa matkalaista ja iltatulet
lämmittää. Täällä sitä taas ollaan Saariselän
maisemissa. On niin hyvä olla.”
29.8.2024 ”Nukuttipa hyvin! . . . Joki
solisee tuossa vieressä ja taivas on harmaa. Vetäydytään
laavulle aamupalan laittoon. Tuli lämmittää. . .
Siinä päivän etapille lähtöä tehdessä saapui ensin pieni
sadekuuro, joka pisti vipinää teltan purkuun. Vielä tuli
kaksi nuorta miestä Kivipään suunnalta ja jäivät pitämään
taukoa. Entisen Taajostuvan suuntaan johtaa mönkijän
mentävä ura poroaidasta läpi. Olihan laavu ollut aiemmin
sielläpäin ja tarvinnut huoltoa. . .”
22.8.2024 ”.
. . Joki piti ylittää paljain jaloin ja lahkeet
käärittynä. Nykyiselle laavupaikalle ei sitten ollutkaan
enää kuin pieni rupeama. Paikalla ei ollut ketään, joten
sain asettautua rauhassa laavulle. Paikalla on isohko
laavu, hyvän kokoinen puuvaja täynnä klapisäkkejä ja
puucee. Kaikki rakennelmat oli siistejä. Laavun pohjaa
toki piti hiukan lakaista ja olisi ne pari paperitolloa
siinä nuotiolla voinut polttaa samantien. Laavun ympäristö
sen sijaan on kulunut hieman ikävän näköiseksi. Vai
häiritseekö vain minua. Maasto on täällä ollut alun perin
tasaista vihreää varvikkoa. Nyt hiekkainen ja kivinen maa
on tullut näkyviin polkujen ja telttapaikkojen kohdilta.
Ikävältä näyttää myös kaikkialla esiin tulleet irtokivet
jotka loistaa vaaleina “syylinä” varvikossa. Huollon
tarpeen ja lisääntyneen käytön ymmärrän ja paikkahan on
niiden kannalta hyvin sopiva.
Keittelin kahvit ja laittelin iltapalaa. Kiertelin hieman
lähistöllä kuvaamassa. Porojen lisäksi ei paikalla muita
näkynyt joten levitin patjan ja makuupussin laavun
perälle. Sitten nukkumaan hyvin ansaituille unille.”