tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Kopsusluola

KOILLISKAIRA KOPSUSLUOLA

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

025

Edellinen

Seuraava

Kämppä

Kopsusjärven luoteislaidalla. Isomman niemen itäpuolella olevan lahden pohjoisrannalla.

Matti Poutavaaran kirjassa "Lappi keskiyön auringon maa" olevassa karttaliitteessä (1953) on merkintä Kopsusjärven autiotupa. Tuo tarkoittanee Kopsusluolaa. Suomen ladun kartassa 1958 on "Kopsusjärven kämppä". Siinä merkintä on mielestäni selvemmin Kopsusluolan kohdalla.
Pohjois-Suomen autiomajat kirjanen vuodelta 1958: ”164. Kopsusjärvi. (Sodankylän pohjoisosa). 3742. Kopsusjärven luoteisrannalla Rovaniemi-Ivalo maantien varrella olevasta Vuomaselästä n.12km kaakkoon talvikäyttöinen hirsimaja. Tyydyttävässä kunnossa. Takka. Majoitustilaa 3-5 henkilölle. Polttopuuta.”
Imatran lapinkävijöiden kartassa 1961 on kämppä jo nimetty "Kopsusluolaksi". Missään kartassani Kopsusluolaa ja Kopsusjärven kämppää ei näy samaan aikaan. Kaikkia karttamerkintöjä ennen 1966 voitaneen pitää Kopsusluolan merkintöinä.
Raimo O. Kojon kirjassa Lapin retkeilyopas on pieni katkelma. “Muinaiset tarinat kertovat Kopsuksien olleen hyvin kalaisia; Sompiolaiset kävivät niillä pyytämässä talvikalaa, muutamissa paikoissa voi aavistaa vanhojen kalamajojen raunioita.”
Kämppätietoa susille monisteessa (n.1976) mainitaan sekä "Kopsusluola, että "Kopsushovi" (Kopsusjärvi kämppä 024).

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Poistunut
2024

04.09.2024

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7572630

3522900

Huom:

LISÄKUVIA

Erinäisten lähdetietojen perusteella tehty seuraava päätelmä: Kopsusluola. Rakennettu ennen 1953 ja poistunut 1972-75. Kämppä löytyy mm.1965 topokartasta. Ei näy Kaunispää Kopsusjärvi kartassa 1976 eikä missään myöhemmässä.
Kämpästä on kuva Kemppisen kirjassa "Eräretkeily" sivu 432. Kirjan kuvan mukaan kämppä on ollut puoliksi maahan kaivettu, Seinät hirsistä ja suht lähellä rantaa. Tuvassa on ollut loiva harjakatto, ovi päädyssä. Sisälta tupa on ollut noin 2m leveä ja 2,5m syvä. Molemilla sivuilla laveri ja kivistä ladottu liesi takapäädyssä.
Kämpän päättelisin poistuneen 1970-luvun alussa, ennen vuotta 1976 jolloin ulkoilukartassa näkyy Kopsusjärven kämppä 024 mutta ei enää Kopsusluolaa.

Katso Kopsusjärven kämppä 024 ja Ison-Ponkun kenttä 216

Päiväkirjamerkintöjä:

18.8.2024 Saavuin Kopsusjärven rantaan, jota seurasin niemelle etsimään Ison-Ponkun kenttää. Koko niemi ristiin rastiin ja pakko todeta jotta ei jäänteitä. Paitsi yhden aukean laidalla neliötä muistuttava poikkeava sammalpeite. Epäilin patsas aitan aluseksi. Ja olihan siellä niemen kärjessä yksi hylätty puuvene kuusen alla kumollaan. Ei ehkä Ponkun aikainen. (Etsin väärästä paikasta).
Seuraavana tuli yllättävän nopeasti vastaan Kopsusluolan paikka. Se oli lievä pettymys. Paljolti kaiken piilottavaa vesakkoa eikä tulipaikkakaan ole ollut viime vuosina käytössä. Rakennuksen eli Kopsusluolan paikka kuitenkin vielä hahmotettavissa vaikkakin kuvaaminen ei risujen takia oikein onnistu. Karttoihin merkittyä, luolalle saapuvaa pokua en nähnyt joten, suunta maaston kautta Kopsusjärventien päähän.

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		025	Edellinen	Seuraava
Kämppä	Kopsusjärven luoteislaidalla. Isomman niemen itäpuolella olevan lahden pohjoisrannalla.		Matti Poutavaaran kirjassa "Lappi keskiyön auringon maa" olevassa karttaliitteessä (1953) on merkintä Kopsusjärven autiotupa. Tuo tarkoittanee Kopsusluolaa. Suomen ladun kartassa 1958 on "Kopsusjärven kämppä". Siinä merkintä on mielestäni selvemmin Kopsusluolan kohdalla. Pohjois-Suomen autiomajat kirjanen vuodelta 1958: ”164. Kopsusjärvi. (Sodankylän pohjoisosa). 3742. Kopsusjärven luoteisrannalla Rovaniemi-Ivalo maantien varrella olevasta Vuomaselästä n.12km kaakkoon talvikäyttöinen hirsimaja. Tyydyttävässä kunnossa. Takka. Majoitustilaa 3-5 henkilölle. Polttopuuta.” Imatran lapinkävijöiden kartassa 1961 on kämppä jo nimetty "Kopsusluolaksi". Missään kartassani Kopsusluolaa ja Kopsusjärven kämppää ei näy samaan aikaan. Kaikkia karttamerkintöjä ennen 1966 voitaneen pitää Kopsusluolan merkintöinä. Raimo O. Kojon kirjassa Lapin retkeilyopas on pieni katkelma. “Muinaiset tarinat kertovat Kopsuksien olleen hyvin kalaisia; Sompiolaiset kävivät niillä pyytämässä talvikalaa, muutamissa paikoissa voi aavistaa vanhojen kalamajojen raunioita.” Kämppätietoa susille monisteessa (n.1976) mainitaan sekä "Kopsusluola, että "Kopsushovi" (Kopsusjärvi kämppä 024).
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Poistunut	2024	04.09.2024
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7572630	3522900
Huom:	LISÄKUVIA
Erinäisten lähdetietojen perusteella tehty seuraava päätelmä: Kopsusluola. Rakennettu ennen 1953 ja poistunut 1972-75. Kämppä löytyy mm.1965 topokartasta. Ei näy Kaunispää Kopsusjärvi kartassa 1976 eikä missään myöhemmässä. Kämpästä on kuva Kemppisen kirjassa "Eräretkeily" sivu 432. Kirjan kuvan mukaan kämppä on ollut puoliksi maahan kaivettu, Seinät hirsistä ja suht lähellä rantaa. Tuvassa on ollut loiva harjakatto, ovi päädyssä. Sisälta tupa on ollut noin 2m leveä ja 2,5m syvä. Molemilla sivuilla laveri ja kivistä ladottu liesi takapäädyssä. Kämpän päättelisin poistuneen 1970-luvun alussa, ennen vuotta 1976 jolloin ulkoilukartassa näkyy Kopsusjärven kämppä 024 mutta ei enää Kopsusluolaa. Katso Kopsusjärven kämppä 024 ja Ison-Ponkun kenttä 216
Päiväkirjamerkintöjä:
18.8.2024 Saavuin Kopsusjärven rantaan, jota seurasin niemelle etsimään Ison-Ponkun kenttää. Koko niemi ristiin rastiin ja pakko todeta jotta ei jäänteitä. Paitsi yhden aukean laidalla neliötä muistuttava poikkeava sammalpeite. Epäilin patsas aitan aluseksi. Ja olihan siellä niemen kärjessä yksi hylätty puuvene kuusen alla kumollaan. Ei ehkä Ponkun aikainen. (Etsin väärästä paikasta). Seuraavana tuli yllättävän nopeasti vastaan Kopsusluolan paikka. Se oli lievä pettymys. Paljolti kaiken piilottavaa vesakkoa eikä tulipaikkakaan ole ollut viime vuosina käytössä. Rakennuksen eli Kopsusluolan paikka kuitenkin vielä hahmotettavissa vaikkakin kuvaaminen ei risujen takia oikein onnistu. Karttoihin merkittyä, luolalle saapuvaa pokua en nähnyt joten, suunta maaston kautta Kopsusjärventien päähän.