Parkano - Orivesi 2000
Parkano - Seitseminen Multiharju - Hirviharju - Kirkas-Soljonen Helvetinkolu Luomanlahti - Ruovesi Murole - Orivesi Kohti kotia Matkareitti Jälkikommentit

Keskiviikko 19.7.2000 Valmistelut jäi hieman hätäisiksi kun töissä oli viime viikot kaikenlaista puuhaa ja tuo lapinreissukin työllisti. Mökiltä tulon jälkeen ehdin eilen kerätä tavarat ostaa junaliput ym. meni pakkaaminen yli puolenyön. Aamulla olin kuitenkin asemalla 3 varttia ennen junan lähtöä. 9.58. Aurinko paisteli aamusta ja oli lämmin. Junassa sain juttuseuraa Kihniöön menossa olleesta tytöltä joka oli myös pyörällä liikkeellä ja harrasti jonkun verran melontaa. Tampereella tuli paikkalipun omistajat ja istahdin Vaasaan menossa olevan naisimmeisen viereen joka oli kotoisin Ruovedeltä aivan Helvetinkolun vierestä. .
Parkano - Seitseminen Parkanossa tihutti. Ei kuitenkaan haitaksi asti joten polkaisin asemalta "keskustaan" n.7km ja pällistelin kylänraittia. Näitä on Suomessa paljon. Eksyin kuitenkin paikalliseen kotiseutumuseoon jossa mukava opas kiersi kanssani näyttelyn läpi. Joku paroni täällä on ollut metsänvartijana. Museo oli kirkon vieressä viljamakasiinissa. Aika samanlaisia nämä kotiseutunäyttelyt. Arvokkaampaa paikallisille, ulkopuolisen vaikea nähdä esineissä muuta kuin vanha esine. Esittelijöiden taidot ja tiedot ei riitä mutta eipä paljoa vierailijoitakaan käy. Hyvä kuitenkin että joku tekee tätä tärkeää keräilytyötä. Nälkä painoi ja kiiruhdin paikalliseen pitzeriaan. Meni siinä yksi sadekuurokin samalla ohitse. Viimein läksin kohti Seitsemistä. Keskustan ulkopuolella vaihdoin vielä farkut pois ja t-paidan päälle. Lämmintä on vaikka kosteaa. Vaihteita täytyy vielä koittaa säätää. Kun eturatas on kakkosella niin takana ketjut hyppii rattailla jos käyttää polkaisussa voimaa. Kunta vaihtui Kuruksi ja Auren kyläkaupalla olin neljältä. Viineri, leipää, limu, maito ym. Siitä käänty heti tie Seitsemisen puiston suuntaan. Uudehko opastuskeskus on tällä nurkalla puistoa. Heti parkkipaikalla tunki päälleni parvi metsän eläviä eli paljaat käsivarret ja nilkat sai vastanottaa pistävän tervehdyksen. Vilkaisu opastuskeskuksen näyttelyyn ja kahvit. Ukkonen jyrisi jo jossain lähistöllä. Puistossa on vain kaksi keittokatosta. Tulipaikkoja kyllä enemmänkin. Tällaisella ukkosen uhalla kaipaa katettua tilaa. Ripeksi jo hieman kun läksin kohti Kirkaslammen keittokatosta. Sade yltyi ja 8km Puiston hienointa harjumaisemaa vilisti silmien ohi. Kai siellä oli upeita puitakin ?. Kurvasin suoraan keittokatoksen alle. Tilava, siisti ja hyvällä paikalla. laitoin pitkähihaista päälle ja takkaan tulet. Katoksen tulisijassa oli erillinen liesi ja takka. Takaseinää reunustaa penkki ja katoksen alle mahtui vielä kaksi pöytää penkkeineen. Söin kotona tehdyt eväsleivät ja paistoin makkaran joka taasen oli tuomisia mökiltä. Käynyttä makkaraa. Tuli siihen katokselle yksi pariskuntakin makkaralle. Mikakin pirautti, oli juuri jättänyt Pian ja Riitan kyydistä ja kyseli lähdenkö purjehtimaan. Olivat jossain länsirannikolla. Eipä siinä kirkaslammen rannalla telttailu ollu sallittua joten läksin kohti Koveron metsätorppaa ja Koverolammen telttailualuetta. Jälleen alkoi sataa. Polun päästä löytyi nuotiopaikka jolla 2 miestä (ei puheliaita) laitteli tulia. Seistiin siinä sitten hetki puukatoksen räystään alla. Sadetta pitämässä. Teltalle katsoin paikan sivummalta, lampeen työntyvältä harjanteelta, kuusien alta. Hivenen nihkeää tällainen satelu, ei oikeen huvita lähteä polkuja tallomaan ja maisemia tiirailemaan. Lammen vesi on aika ruskeaa eikä nuotiopaikan kohdalla ole uintipaikkaa. Sateella koko telttailualue oli hieman synkän oloinen. Nuotiopaikka ja puukatos kunnollisia. Koveron tilaa kävin kuitenkin katsomassa. Hyvin pidetty. Vilja kasvaa, heinät seipäillä ja lampaat haassa. Jälleen vaan puuttuu kyltti siitä onko tänne lupa tulla, voisiko sisällä käydä, onko yksityisessä käytössä ym. Talon varhaishistoriasta kyllä on opasteita. Meinasin vielä mennä nuotiolle vaan kun ramasi niin, läsähdin telttaan ja kirjoittelin. Keittimeen sain kuitenkin porisemaan ruskeaa lampivettä. Väri sopii kahvinkeittoon. Pari kuppia caputzinoa meni. 6396km josta tänään 46,59 josta taasen 10km Helsingissä. Eli lähtökilometrit 6349+47=6396 .
Multiharju - Hirviharju - Kirkas-Soljonen Torstai 20.7.2000 Ei satanut aamulla vaikka ei paljon muutakaan. Nukutti kyllä hyvin mutta pääsin aamutoimista liikkeelle ennen kymmentä. Poikkesin katsomassa Koveron tervamiilua ja sitten kohti Multiharjun ikimetsää. Jätin pyörän parkkipaikalle ja lähdin luontopolulle. Kylläpä on mahtavaa puustoa. Paksuja ikihonkia kohoilee taivaalle. Hyvä polku kiertää mäkeä ja esittelee esiin tulevia kohteita. Hieman yritti tihuttaa. Tulusmäeltä lähtevä "pyörätie" näytti niin kaposelta etten viitsinyt sinne mennä, vaan jatkoin tietä pitkin Jauliin. Metsähallituksen kämppä ei ole hääppönen mutta puron varressa mukavan tuntuinen saunapaikka. Taas tihuttaa. Teitä pitkin Kirkas-Soljasen keittokatokselle. Tihku yltyi ja tuuli kanssa. Laittelin tulet ja keittelin soppaa. Sää näytti niin surkealta että päätin jäädä viereiselle nuotiopaikalle telttailemaan. Pyhä-häkki saa jäädä. Olen täällä yön ja jatkan huomenna Helvetinjärvelle. Sateen tauottua pistin teltan pystyyn ja tyhjensin pyörän tavaroista sinne. Kun aikaa oli niin lähdin kiertämään karttaan merkittyä "pyörätietä". Ajaminen on mukavampaa ilman painavia kasseja ja pusseja. Hiittenhautakankaan kautta Liesilammelle josta poikkesin pitkospuita Myllylle. Vanha myllyrakennus uudessa paikassa, sopii vaikka yöpymiseen. Hieman ylempänä taisi olla vanha myllynpaikka. Matkalla ennallistettuja soita, eli ojat pistetty umpeen ja suolle kasvanut riukupuusto kaadettu pois. Reitti kiersi Pitkäjärven pohjois puolitse Pitkäjärven kämpälle. Tämä on taas näitä vanhoja tukkikämppiä. Puusto on täällä taas juhlavaa. "Pyörätieni" jatkui vanhaa tukkimiesten tasaamaa polkua. Poikkesin katsomassa Honkaniemen nuotiopaikan ja Seitsemisjoen telttailualueet. Hieman petyin niihin. Itikoita riittää ettei paikoillaan voi olla. Saavuin Tulusmäelle siihen kohtaan mistä aamupäivällä en lähtenyt metsään. Hyvä näin. Tyhjällä kuormalla tämän metsäpolun ajoi mukavasti. Jatkoin kohti Hirviharjua kun pyöräilyssä olin vauhtiin päässyt. Vanhaa käytöstä poistettua metsätietä ripeästi Hirviharjun kupeeseen 2km päähän. Mustikkaa on ihan mukavasti. Kävelin harjulle jossa taas komeita puita. Hieno mäki. Sama metsätie takaisin ja jälleen Jaulin kautta, tietä myöden Kirkas-Soljoselle ja teltalle. 2 Tamperelaista kalamiestä oli tullut. Pistin tulet nuotioon ja keittelin vettä josta pari lämminkuppia ja kahvit. Lenkkaritkin kuivui siinä samalla. Vielä paistoin makkarankin. Pilvet häipyi taivaalta ja illasta tuli tyyni ja aurinkoinen. Hieno ilma pienelle kävelylenkille Saari-Soljasen luontopolulla. Ennen telttaan menoa katselin vielä rantakivellä kuikkien lentoonlähdöt. Ei se lintu mikään ketterä lentäjä ole. Loppuviimeksi komea päivä. Ei tätä puistoa olisi pienemmässä ajassa katsellut, nytkin tämä jäi vähän tällaiseksi läpijuoksuksi. Joskus patikoimaan. Tänään poljettu Å35.5km ei metriäkään asfalttia. mittari 6432. .
Helvetinkolu Perjantai 21.7.2000 Aamu aukeni selkeälle taivaalle. Heräilin siinä 8 jälkeen ja laittelin aamupalat, jonka jälkeen ehdin pesasta päänikin. Hiljaista oli rannoilla. Kuikka tai Kaakkuripari sukelteli lähivesillä. Pääsin mukavasti matkaan. Shortseillekin löytyi käyttöä. Tie pieneni ja katosi lähes olemattomiin oikotiellä kohti Kurun maantietä. Ei sentään tarvinnut palata takaisin. Tiellä oli ajokieltomerkki ja se johti loppujen lopuksi pienen pellon poikki kuoppaista traktoriuraa Saarijärven tilan vanhan päärakennuksen vierestä tilan sisääntulotielle. Kaipa sitä tietä joskus on käytetty enemmänkin. Asvaltilla meno maittoi kohti Kurun keskustaa. Pyörän vaihteet vaan tuppaa reistailemaan. Ensin tuli vastaan Kurun kaunis puukirkko ja sitten pienen kierroksen jälkeen alkoi näkyä kauppojakin. Nälkääni poikkesin lievittämään paikalliseen bupiin jonka mainos lupaili myös pitzoja. Hyvä se oli vaan olis voinu syödä toisenkin. Kadun toiselta puolen löytyi kauppa josta tarvittavat eväät. Eipä se ole kummoinen tämäkään kylä. Tie Virtojen suuntaan olikin huomattavasti mäkisempää. Hiostavaa oloa lisäsi etelästä nousevat pilvet. Helvetinjärven puistoon kääntyvä tie tuli viimein vastaan. Se tuntuikin menevän ripeämmin vaikka oli hiekkatietä. Pyörän vaihteille täytyy todellakin tehdä jotain ennenkuin joku pettää (hermot). Haukkajärven ranta löytyi, täällä on väkeä enemmänkin. Pitkä upea hiekkaranta, pari nuotiopaikkaa, keittokatos, kaivo. Sopivaa tyhjää syrjäistä paikkaa ei tahtonut löytyä joten asetuin rantaan kaivon tuntumaan. Tuota kaivon pumpun lonksutusta nyt sitten kuuntelen. Hieman jo väsytti. Pienen tauon jälkeen kuitenkin läksin pyörällä lähemmäs Helvetinkolun polun alkupäätä. Ruokeenharjulle jätin pyörän, sitten pitkospuita eteenpäin. Rotkolaakso tuli vastaan ja ensimmäisenä sammakkolampi. Kaunista ja jylhää. Puuskutin mäen ylös ja olinkin Helvetinkolun rotkon alkupäässä. Väkeä on ihan riittävästi. Sai siinä kuitenkin maisemia ihailtua. Alhaalla järven rannalla oli pieni kiva päivätupa johon voisi talvella hiihtää ja samalla katsella rantakalliota järven suunnalta. Pitempää patikkaa se tämäkin puisto vaatisi. Paluu samaa reittiä. Olin aika naatti. Käväisin uimassa minkä piristämänä jaksoin keittää sopat. Ollin kanssa tuli lähetettyä tekstiviestejä kun ovat Nokialla Annen porukan kanssa. Aika lähellä mutta kumminkin turhan kaukana. Ei oikeen huvita polkea pitkiä matkoja ja tuo Ruovesikin Kalleloineen pitäisi kiertää. Eipä satanu vaan oli lämmin ja komea päivä. Kilometrejä 54.25. Mittari 6486. .
Luomanlahti - Ruovesi Lauantai 22.7.2000 Heräsin ensin hieman klo 6. jälkeen kun taivas oli kirkas ja muutenkin rauhallista. Mitä nyt naapuriteltassa kuorsattiin. Kun ei ollut kiire minnekkään niin takaisin pehkuihin. Uusi nousu kun joku rupes pumppaamaan viereistä kaivoa. Klo 9.30, aika nousta. Laittelin siinä teltan vieressä aamupalaa. Taivas oli mennyt pilveen ja järveltä hieman tuuli. Yksi kaveri tuli luokse ja esittäytyi Kansallispuiston käytöstä tutkimusta tekeväksi opiskelijaksi. Minäpä rupesin täyttelemään kyselykaavaketta. Mukava kesähomma kaverilla. Tekee samaa kyselyä myös Liesjärvellä. Pakatessa telttaa, ja jo aamupalaa laittaessa huomasin hienon hiekan tunkeutuneen kaikkialle. Tihkusade antoi ensimerkkejä. Pääsin liikkeelle hieman ennen klo 12. Tihkua alkoi tulla yhtenään vaan en laittanut sadeasua kun Luomanlahden keittokatokselle oli vajaa 7km. Jäipä turha maisemien tiirailu kun tiekin oli aika surkeassa kunnossa. Ei siinä kovinpaljon ehtinyt kastumaan mutta silti keittokatoksen näkeminen oli kuin taivaanlahja. Tihku yltyi vesisateeksi, eipä haitannut. Mukavalla paikalla katos. Hyvät näköalat järvelle. Halkoliiterit on olleet tällä reissulla täysiä ja kunnossa. Tässä katoksessa liesi ja takka. Sopat tuli syötyä ja kaakaota juotua. Sateen jatkumista katsellessa tuli läpimärkä pariskunta katokselle. Olivat lähteneet aamulla Ruovedeltä Pirkantaivalta pitkin Å15km. Heidän jälkeen saapui se puistotutkimuksen tekijä ystävättärensä kanssa. Olivat autolla ja kävelleet viimeisen kilometrin portilta. Pyörä on täälläkin näppärä kulkuneuvo, ei puomit pidättele. Siinä sitä sitten lämmiteltiin, kuivateltiin ja keiteltiin. Ensin tullut pariskunta päätti keskeyttää koko homman ja palata tietä myöten Ruovedelle. Tutkija pariskunta aikoi jäädä yöksi. Kai siinä viitisen tuntia oli kulunut kun sää näytti ensikerran selkenemisen merkkejä. Ehdin makkaratkin paistaa. Läksin kohti Ruovettä. Aivan katoksen tuntumassa oli nätti pieni koski jota katsoessa kastelin tossuni märkään maahan. Isolle (sora) tielle päästyä heitti vielä hetkeksi tihkua mutta se loppui ennenkuin sain sadeasun päälle. Täällä korvessa on muutama kaunis vanha tila mäkien päällä. Katokselta lähtenyt pariskunta oli ehtinyt kuutisen km ja odottivat nyt taksia tienposkessa. Ensin tuli taivaalle hieman sinistä ja pian sain jatkaa matkaa auringonpaisteessa. Kaunista maisemaa. Ruovesi tuli pian vastaan ja minä hurautin aivan sovinnolla sen keskustan ohi suoraan leirintäalueelle. Telttapaikka (kuivia ei kuulemma tänään ole) 40mk. Tavarat telttaan ja ansaitulle oluelle. Suihkun jälkeen kahvi ja sämpylä. Kahvilan pöydällä oli tummia pippurin kokoisia kokkareita jotka tunnistin perhosen toukan jättämiksi. Pöydällä olevassa lasissa oli luonnon kukkia joiden seasta löysin vihreän kiitäjäntoukan. Kauniilla paikalla leirintä-alue ja minullakin teltan ovelta maisema lahden yli keskustaan. Puistot on nyt nähty, huomenna se kulttuuri. Kilometrejä 24 mittari 6510. .
Murole - Orivesi Sunnuntai 23.7.2000 Kulttuuri saattaapi jäädä. Taivas oli täysin pilvessä ja kauempana järven takana näytti satavan. Lähes tyyntä ja kaikkialla märkää. Eväslaukun kanssa grillikatokselle jossa keittimellä puurot ja kaakaot. Joku muukin löntysteli sinne tänne. Mukavan tuntuinen leirintäalue ja ennen kaikkea siisti ja paikat kunnossa. Eipä näyttänyt sää hyvältä mutta lähdettävä oli. Poikkesin kuitenkin respan kahvilaan aamukahville ja selaamaan päivän lehtiä. Sadetta lupasivat. Respassa sanoivat että Kallela atelje olisi tältä kesää kiinni. Se siitä kulttuurista. Läksin ensin Runebergin lähteelle joka oli näkemisen arvoinen. Sinne vievä rantapolku olisi tarvinnut raivaussahaa. Harmittavan heikolla hoidolla paikat ja tämä sää vielä lisäksi. Laivarantaan päästyäni alkoi tihuttaa. Onneksi paikalla katoksella varustettu kahvio. Aikataulun mukaan Tarjanne laiva lähtisi 14.00 Tampereelle. Pirautin Ollille mutta oli lähdössä Hesaa joten Annen mökille en menisi pistäytymään. Sade taukosi tunnin odottelun jälkeen. Läksin etsimään sitä kotiseutumuseota josta eilen tullessa näin opasteen. Kovasti sai polkea mäkeä ylös. Olin päivän ensimmäinen asiakas ja alettiin oppaan (nättejä tyttöjä näissä hommissa) kanssa kierrellä paikkoja. Museoon on koottu rakennuksista hämäläinen talonpoikaistalo pihapiireineen. En tiedä kumpi kiinnosti enemmän. Palasin kioskin kautta laivarantaan jossa ehdin vielä haukata sämpylän. Päätin mennä laivalla vain Murolen kanavalle. Laivamatka oli hieman tyyris saavutettuun matkahyötyyn mutta mukava ja kaunis vaihtelu. Murolen kanavalla olisi ollut jonkinsorttinen kahvila mutta väkeä oli tungokseen asti. Jatkoin Oriveden suuntaan. Ei ollut Murolen kylällä kioskia eikä sitten ennen Orivettä mitään ruokapaikkaa. Murolen kylän kohdalla hieman tihutti. Maalaismaisemaa. Kaanaan ilmailukeskuksen jälkeen tie muuttui hiekaksi ja asutus harvemmaksi. Oriveden puolella kauniita järvimaisemia ja pilvetkin repeili. Hieman ennen kylää aurinko rupesi paistamaan. Ensimmäisen huoltamon kahvilan jätin väliin mutta Grilli-kioskin ohi en voinut mennä. Kylän keskusta tuli taas ajettua läpi. Asemakin löytyi ja Juna-aikataulu täsmäsi. 12:17 menee Hesan juna. Vielä pieni matka ja saavuin leirintäalueelle. Teltta pystyyn ja sitten olut sekä hampurilainen. Suihkun ja toinen olut. Taivas on lähes pilvetön ja ilta tyyni. Kirjoittelin tämän päivän tässä kahvilan terassilla hyttysiä tappaen ja olutta särpien. Päivän kilometrit 52.96. Mittari 6563. .
Kohti kotia Maanantai 24.7 Aurinkoinen aamu, tietenkin silloin kun on kotiinlähdön aika. Verkkaiset aamutoimet ja aamupala leirintäalueen kahviossa. Kävin vielä katselemassa järvelle. Sääli lähteä kotiin. Olisihan tässä ollut vielä pari päivää. Vaikea vain motivoitua jatkoon kun on jo toista päivää lopetellut henkisesti tätä matkaa. Aseman tuntumassa olleessa kahvilassa vielä leipä ja kahvi. Poikkesin ostamassa pyörälle lipun 50mk. Lähdin tappamaan aikaa keskustan suuntaan. Kirkon takaa kiskalta ostin muutaman postikortin, tietenkin "ori"mattila aiheisen. Nyt istun junassa Tampereen aseman kohdalla ja ulkona mitä parhain pyöräilysää. Päivän kilometrit 22,22km . Mittari 6585km. .
Matkareitti MATKAREITTI: mittari Parkano - Seitseminen 47 km 19.7 Multiharju - Hirviharju - Kirkas-Soljonen 36 km 20.7 Helvetinkolu 54 km 21.7 Luomanlahti - Ruovesi 24 km 22.7 Murole - Orivesi 53 km 23.7 Kohti kotia 22 km 24.7 yht 236 km
Jälkikommentit Kesään ei mahdu kunnolla kahta eri vaellusta. Ainakaan näin lähelle toisiaan. Kansallispuistoihin tutustuminen oli reissun ykkös tavoite. Maantiematkailu jäi hieman täytteeksi. Puistoihin pitää palata 2-3 yön tutustumisreissulle. Pyörällä pääsi hyvin kulkemaan mutta kävellen vasta tutustuu luontoon. Sateen takia tuli oltua paikoillaan mikä sinäänsä ei ole vaarallista. Olisin kuitenkin mieluummin ollut liikkeessä. Vielä on suomessa kierrettävää. 21.8.2000 Mikko .
LOPPU		PYÖRÄILY