Jälkiviisautta

Esipuhe

Kuvia dioilta skannatessa ja "muinaista" reissua muistellessa tuli mieleen jotta onhan tämäkin eräänlainen vaellus. Pistetäänpä siis esille.

InterRail ei minua kiinnostanut, paljolti kielitaidottomuudesta johtuen. Eipä sinne lähipiiristä muutkaan hinkuneet. Kotimaan matkailu kyllä kiinnosti. Karttoja olin katsellut jo vuosia ja erilaisia nähtävyyksiä ym paikkoja niillä nähnyt. VR myi vielä 1980-luvulla lomalippuja kotimaan rautateille vähän niin kuin tuo InterRail eurooppaan.
Päädyin tuolloin viettämään lomani junan kuljettamana ympäri Suomen. 3-viikon lippu tietenkin maksoi mutta ei muistaakseni mitenkää mahdottomasti. Junaliikennekkin oli vielä tuolloin paljon laajempaa eli kiskoja ei oltu rullattu hiljaisilta rataosuuksilta. Lättähatut kulki monia sellaisia reittejä joissa junaa ei ole nähty enään aikoihin.
Junalipun lisäksi hankintoja oli kai vain aikataulukirja, leirintäaluekirja ja joku matkailuopas sekä telta. Rinkka ja makuupussi olikin jo lapin reissuilta. Sitten vain Helsinkiläis kakara junan kyytiin ja seikkailemaan eksoottisessa Suomessa.

Helsinki - Uusikaupunki 19.7.1982

Helsingistä länteen niin pitkälle kuin pääsee. Turku oli tuttu jo muutenkin ja pienempiä paikkoja kai olin hakemassa, joten ohi ja Uuteenkaupunkiin. Jotain tuntematonta. Opaskirjassa kai mainittiin tuohon aikaan kirkot, patsaat ja näköalapaikat.
Siispä kiipeäminen Uudenkaupungin vesitornille maisemia katselemaan. Leirintäalue oli kaupungin toisella laidalla. Matkalla poikkesin paikallisessa baarissa syömässä, ei tainnut olla kovin usein ruokailijoita tässä kaljakuppilassa. Vanhakirkkokin tuli katsastettua.
Santtionrannan leirintäalueella pitikin sitten opetella upo-uuden teltan pystytystä. Myöhemmin huomasin ettei se ihan oikein mennyt ensimmäisillä kerroilla.

Uusikaupunki - Rauma 20.7.1982

Heti alkumatkasta jouduin käyttämään linja-autoa kun tällä välillä ei ole kiskoja. Raumalla kiertelin pääosin vanhankaupungin katuja. Yöpaikka oli muistaakseni Poroholman leirintäalueella.

Rauma - Pori 21.7.1982

Enää ei Raumalle henkilöjunat kulje. Pääsin kuitenkin tuolloin vielä liikennöivän "Lättähatun" kyydissä Peipohjan (Kokemäki) asemalle. Asemalla ollut henkilökunta (yksi nainen) hieman ihmetteli reittiäni ja kulkutavan valintaa. Selitys taisi kuitenkin kelvata. Poriin menevän junan tuloon oli aikaa ja vierestä meni linja-autoja. Jäin kuitenkin asemalle ja tämän asemahenkilön harmiksi tilasin vielä asemaravintolasta ruokaa. Sanoi laittavansa itselleen samalla. Olinkohan kesän ensimmäinen asiakas ja mahdollisesti koko aseman viimeinen.
Porin juna tuli aikanaan. Porissa ei kai sen kummempaa kuin Yyteriin menevän linja-auton etsintä. Hiekkarannat oli hienot.

Pori - Saarijärvi 22.7.1982

Porista pääsee vieläkin Jyväskylään muutta ei Äänekoskelle niinkuin 1982. Aikatauluja piti katsella tarkkaan tai silloin kulki pelejä tiuhempaan. Äänekoskelta kuitenkin linja-autolla Saarijärvelle. Kohteena oli Julmat lammit niminen karttaan merkitty nähtävyys. Se sai kuitenkin jäädä seuraavalle päivälle. Oli tämä päivä mennyt matkustellessa. Ahvenlammen nimellä löytyy nykyään leirintäalue. Sama se taisi silloinkin olla vaikka ei kuulosta tutulta.

Julmat Lammit 23.7.1982

Päivän urakka oli Julmille lammille patikointi. Luonnonsuojelualue Saarijärven luoteispuolella. Ilman valokuvia ei olis paljoa muisteltavaa.

Saarijärvi - Keuruu 24.7.1982

Jyväskylässä ehdin käväistä Harjulla maisemia ja kaupunkia katselemassa ennen Keuruulle menevää junaa. Miksi Keuruu? Eikö aikataulut sopineet pidemmälle? Katsastin kuitenkin vanhan kirkon ja kotiseutumuseotakin. Leirintä-alueelle oli hiukan käveltävää.

Keuruu - Virrat 25.7.1982

Virroilla oli kohteena Torisevan järvet. Taas karttaan merkitty nähtävyys. Matkalla junan vaihto Haapamäellä vai jatkuiko linja-auto kyydillä. Ainakaan nykyään ei Virroille pääse junalla. Kävelyä maantien laidassa Torisevan järville. Kahvila siellä ainakin oli. Yöpaikkaa en muista mutta Virroille olen karttani mukaan yöksi jäänyt. Torisevalta ei ole kuin muutama kilometri Lakarin leirintäalueelle mutta epäilyttää silti. Olisko Torisevalla ollut telttailumahdollisuus?

Virrat - Ähtäri 26.7.1982

Taas oiottiin reittiä kumipyörillä, raiteiden puuttumisen takia. Ähtärissä oli kohteena tietenkin eläinpuisto.

Ähtäri - Vaasa 27.7.1982

Junan vaihto Seinäjoella ja jatko Vaasaan. Vaasassa kaupoissa käyntiä, ainakin pyyhe tuli hankittua. Leirintäalue löytyi meren rannalta. Leirintä-alueista ei muista kyllä yhtään mitään. Nyt kuvat kertoo että olen vuokrannut veneen ja käynyt pienellä soutulenkillä.

Vaasa - Kokkola 28.7.1982

Seinäjoen kautta Kokkolaan. Taas täytyy mielessään kysyä jotta miksi Kokkola. Tulipa nähtyä sekin kaupunki vaikka en juurikaan muista. Leirintäalue oli silloin aivan kaupungin keskellä, Suntin eli kaupungin keskellä olevan kanavan vieressä. Muistikuva oli talojen reunustamasta rakentamattomasta tontista joka oli aidattu ja kasvoi nurmikkoa. Varustus oli surkea. Nykyinen leirintäalue meren rannalla on aivan liian kaukana ollakseen se paikka jossa yövyin. Illalla kävin kävelemässä Suntin rantoja keskustan suuntaan.

Kokkola - Rovaniemi 29.7.1982

Kokkolassa asemalle mennessä katselin kameraliikkeen ikkunaa ja näin siellä budjettiini sopivan objektiivin joka kiinnosti. Mukaan lähti kiinteä 300mm putki joten loppumatkasta oli järjestelmän päässä kiinni muutakin kuin 35-70mm pikkuzuumi.
Kokkolasta körryyttelin Rovaniemelle asti. Oliko vaihtoja vai sama juna alusta loppuun, en muista. Matkalla kuitenkin pääsin juttuun muiden kanssa. Tältä kertaa muistan vanhemman rouvan esitelmöineen kuinka ratapenkat voisi pitää raivattuina ja vesakoista vapaina jos vain Suomessa arvostettaisiin lampaita.
Rovaniemellä olin käynyt muutamia kertoja ennenkin. Yön olin siinä keskustaa vastapäätä olevalla leirintäalueella. Kävelemässäkin jossain kävin mutta poikkesinko Ounasvaaralle? Kuvia en ainakaan sieltä ottanut. Torilla ainakin poikkesin. Seisoin pitkään katselemassa porontaljoja ja niiden myyjää. Kun tuo sitten kysäisi mitä haluan niin "öh", talja kainalossahan minä sitten leirialueelle kävelin. Pehmeä oli peti sitten loppumatkalla.

Rovaniemi - Kajaani 30.7.1982

Matkalla ei kai sen kummempia. Kajaanissa kohteena oli tietenkin Kajaanin linna, kirkkokin tuli katsottua. Sen katsoin ja kuvasin. Leirintäaluekkin oli aivan keskustan tuntumassa oleva Onnela.

Kajaani - Nurmes 31.7.1982

Suuntana Nurmes ja Bomba. Lättähatulla olin taasen matkassa. Se pysähtyi Bomban asemalla (laituri). Hyvärilän leirintäalueelle teltta (en muista oliko silloin Hyvärilän nimellä). Viereisen Bomban kävin sitten kävellen katsomassa. Se oli valmistunut vasta 4 vuotta aiemmin eli se oli ollut esillä tiedoitusvälineissä.

Nurmes - Joensuu 1.8.1982

Koli ja moni muu itä-Suomen kiinnostava luontokohde jäi käymättä kun junalla ei päässyt tarpeeksi lähelle. Siispä Nurmeksesta Lieksan kautta Joensuuhun. Joensuusta jäi mieleen ruutukorttelit, jotkut komeat julkiset rakennukset, joki kanavineen ja yksi liikekyltti. 1980-82 oli Hassisen kone ja Ismo Alanko suuressa suosiossa. Olivat kuulema ottaneet nimensä paikalliselta pienkoneliikkeeltä joka sen tähden oli vaihtanut nimensä Joensuun Konepalveluksi. Suurena Hassisen Koneen diggarina piti tietenkin myymälä ja kyltti kuvata.
Joensuussakin on leirintäalue aivan keskustassa. Tuntui oudolta pistää teltta pystyyn kaupungin "puistoon".

Joensuu - Kangaslampi 2-4.8.1982

Ystäväni oli nuoriso-ohjaajana pienessä Kangaslammen kunnassa. Oli sovittu jotta poikkean reissun aikana siellä. Piti vain hoksata hypätä Kangaslammin seisakkeen kohdilla pois junan kyydistä ja toivoa että kaveri olisi vastassa.
Muutaman päivän ajan siinä tutustuin Kangaslampeen, käväistiin Varkaudessakin. Oli hyvä päästä kunnolla saunomaan ja patjan päälle nukkumaan ja pöydän ääreen aamupalalle ja ja. . .
Käytiin soutelemassa ja pienellä perämoottorilla halki nykyisen Linnansaaren kansallispuiston Rantasalmen edustalle, saareen jossa oli parhaillaan joku nuorten leiri. Hetken oltiin mukana leirin elämässä. Paluumatkalla, jossain siellä selkävesiä ylitettäessä nähtiin kalasääksi lähtevän reimarin nokasta. Mukavasti meni muutama päivä.

Kangaslampi - Punkaharju 5.8.1982

Reissumiehen pitää jatkaa matkaa. Kyydillä Kangaslammin asemalle vai menimmekö Varkauteen? Pieni etappi junalla Pieksamäelle jossa vaihto Savonlinnan suunnan lättähattuun. Sulkavan linnavuorta olin kartoilla katsellut mutta, mutta... Sulkavalle olisi päässyt linjabiilillä, siellä on/oli leirintäalue. Mutta linnavuorelle olisi tullut turhan pitkä kävelymatka.
Jatkoin siis Punkaharjulle. Savonlinnan ohi mennessä kyttäsin jotta näkisin ikkunasta Olavinlinnan. Vilahtihan se siinä ja jäi filmillekkin joku vilahdus.
Jäin junasta Punkasalmen asemalla ja käveli Punkaharjun läpi. Parhaimman kuvan tuosta harjusta saa kiireettömästi patikoimalla. Siellä kulkee, joissakin kohdin rinnakkain kolme eri ikäistä tietä. Uusin poikkeaa pian Laukansaaren puolelle. Toinen asfalttiväylä kulkee harjun laitaa ja päällystää. Vanha hiekkatie on jäänyt liikenteeltä syrjään ja on tallella osan matkaa.
Yöpaikkaa en muista. Oliko tuolloin vielä leirintäalue siinä Mustaniemen-Kuikonniemen kohdalla harjun komeimmalla paikalla vai oliko se jo siirtynyt harjun luoteispäähän Tuunaansaareen.

Punkaharju - Lappeenranta 6.8.1982

Punkaharjulta jatkoin hyppäämällä junaan Punkaharjun asemalta. Taitaa olla nykyään Luston seisake. Ennen junan tuloa ehdin kuitenkin tutustua aseman tiloissa puuveistoksia tekevän taiteilijan töihin ja vanhan aseman ympäristöön.
Ensmmäinen kohde oli Imatra. Asemalta on hiukan matkaa voimalaitokselle ja koskelle mutta kävellen siitä selvisi. Koski oli kuiva eikä juoksutuksia ollut luvassa. Kiertelin siis aikani tyhjää uomaa ja hiidenkirnuja katselle. Voimalaitoksen pyörteet tuli vilkaistua. On siinä ollut varmaan komeat kuohut.
Yöksi en Imatralle ollut jäämässä joten patikointi takaisin asemalle. Jonkun matkaa eteenpäin ja junan kyydistä Lappeenrannassa. Kävinkö rinkkani kanssa keskustassa vai meninkö ensin leirintä-alueelle? kuitenkin Lappeenrannan satamaa ja linnoituksia tuli vilkaistua.

Lappeenranta - Hillosensalmi 7-8.8.1982

Viimeisenä etappina reissussa oli Mikkelin radan varteen matkaoppaisiin merkitty Kultareitti niminen risteily Repoveden puolelle. Junan vaihto Kouvolassa, suunta Mikkeliin ja pois kohdassa missä luki Orilampi seis. Ei taida junat enään pysähdellä tässäkään kohdassa.
Orilammen majana nykyään tunnettu paikka oli silloinkin ravintolana ja leirintä-alueen respana. Risteilylle ei enään tulopäivänä ehtinyt. Muistikuvan mukaan aika meni ajantappamiseksi. Leirintä-alueella ei muita telttoja ollut. Sain siis ihan itsekseni paistella grillikatoksella makkaroita.
Risteilyllä kävin sitten synttäreitteni kunniaksi 8.8. Risteilyreitti koukkasi jonkun hautuumaasaaren kautta ja sitten Hillosensalmesta Repoveden puolelle. Kauniita kapeita salmia ja komeita kallioita. Jos ei minulla olisi valokuvaa jostain näkötornista niin väittäisin ettei risteily pysähtynyt missään rannassa. Nythän tuonne pitäisi lähteä jalkapatikassa.
Illalla uskaltauduin Orilammen majalle kahdelle oluelle juhlistamaan 22 vuotispäiviä.

Hillosensalmi - Helsinki 9.8.1982

Vain kotiin paluu.

   Jälkiviisautta

Avartava seikkailu, ei ehkä nykymittapuun mukaan, mutta tuolloin ja minulle. Olihan sitä tullut jonkun verran kierrettyä Suomea jo vanhempien mukana mutta näin omaan tahtiin ja itse itsestä vastaten.
Aikatauluja sai katsella tarkkaan jotta jonnekkin pääsi. Tosin tuohon aikaan taisi olla huomattavasti paremmat yhteydet ja tiuhemmat vuorovälit kuin nykyään. Oman mausteen toi leirintäalueen löytyminen läheltä asemaa samalla kuin piti olla myös nähtävyys tai muu kohde illaksi.
Hyvin on aika haalistanut muistoja, tai pikemmin pyyhkinyt niitä. Mitä tästäkin reissusta muistaisi näin 25 vuoden takaa ellei olisi valokuvia. 5 rullaa filmiä näyttäisi olevan valokuvassa jonka otin reissulta hankkimistani tavaroista.
Aurinkoisia nuo nuoruusvuodet.