tupa

Pääsivu Lapin kämpät Paistunturit Erttetvarri

PAISTUNTURIT KEVO ERTTETVARRI

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

003

Edellinen

Seuraava

Kämppä

Erttetvarrin koillispuolella. Goahppelasavzejavrin eteläpäästä 3km lounaaseen.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Ei juuri erotu maastosta

2004

28.02.2016

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7748450

3489480

Huom:

LISÄKUVIA

1976 topokartasta löytyy merkintä "Kammi". Se on pohjoisen puolelta pienestä lammesta laskevan puron itäpuolella. Rakennuksen merkintä ja teksti "kammi" näkyy vielä 2002 topokartassa. Poistunut jo 2007 MML:n karttapaika kartasta.
Muutamiin vuosiin ei paikalla ole kämppää ollut. Maassa näkyvissä neliön muotoinen rakennuksen paikka noin 3x3m (2004).
Paikalla on ollut hirsistä ja laudoista kyhätty pieni, harjakattoinen kämppä. Vuoden 1966 kuvan mukaan katto olisi jo osittain poissa ja muutenkin rakennus asuinkelvoton. Seinillä ei näyttäisi olleen turpeita. Pientä heinittymistä on tuvan ympärillä ollut joten hieman pidempään on kämppä ollu paikalla.
Paikalla oli 2004 vielä muutama ohut parru ja joitakin ruostuneita keittovehkeitä. Itse tuvasta ei ole mitään jäljellä. Se lienee siirretty tai käytetty polttopuuna, jota ympäristöstä on muuten vaikea löytää. Ympäristö on jo palautunut lähelle luonnonmukaista olotilaa eikä pihakenttää enään juurikaan erota.

Päiväkirjamerkintöjä:

21.6.2004 "Karttoihin on merkitty yksi kammi tuonne Erttetin koillispuolelle. Vaikka sitä ei huipulta kiikarilla nähnytkään niin päätin yöpyä sillä suunnalla. Illan viileys ja sateen jälkeinen kosteus sekä itikat seurana laskeuduin runsaat 100m alemmas laaksoon. Erttetvarjohka oli yllättävän iso joki. Sen yli piti hetken katsoa kulkureittiä.
Saavuin kammin kukkulalle mutta paikalla oli vain tuo tuttu turveneliö, kasa ruostuneita putkia ja pannuja. Turvekammia täällä ei ole ollut vaan joku lautaviritys kuten Adolfinkammi. Liekö kuskattu muualle vai poltettu puuosat. Pohdin matkan aikana tuota rakentamiskulttuuria. Turvekammin ymmärsin hyvin sen eristävyyden takia. Mutta miksi osa kammeista on ollut vuorattu vain seinän alaosasta kuten Adolfin kammi ja mahdollisesti tämä Erttetin kammi. Onko laiskuus iskenyt tai sopivaa turvetta ei ole ollutkaan. Ei kuullosta hyviltä selityksiltä. Onko näiden kadonneiden kammien sokkelia vastaa ollutkaan turvetta ? Voihan se olla että paksumpi turve on kasvanut esim. kammin katolta valuneen sadeveden ja lämpimän suojaisen seinän ansiosta ! Teltan pistin kukkulan laelle, maisemankatselupaikalle."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		003	Edellinen	Seuraava
Kämppä	Erttetvarrin koillispuolella. Goahppelasavzejavrin eteläpäästä 3km lounaaseen.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Ei juuri erotu maastosta	2004	28.02.2016
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7748450	3489480
Huom:	LISÄKUVIA
1976 topokartasta löytyy merkintä "Kammi". Se on pohjoisen puolelta pienestä lammesta laskevan puron itäpuolella. Rakennuksen merkintä ja teksti "kammi" näkyy vielä 2002 topokartassa. Poistunut jo 2007 MML:n karttapaika kartasta. Muutamiin vuosiin ei paikalla ole kämppää ollut. Maassa näkyvissä neliön muotoinen rakennuksen paikka noin 3x3m (2004). Paikalla on ollut hirsistä ja laudoista kyhätty pieni, harjakattoinen kämppä. Vuoden 1966 kuvan mukaan katto olisi jo osittain poissa ja muutenkin rakennus asuinkelvoton. Seinillä ei näyttäisi olleen turpeita. Pientä heinittymistä on tuvan ympärillä ollut joten hieman pidempään on kämppä ollu paikalla. Paikalla oli 2004 vielä muutama ohut parru ja joitakin ruostuneita keittovehkeitä. Itse tuvasta ei ole mitään jäljellä. Se lienee siirretty tai käytetty polttopuuna, jota ympäristöstä on muuten vaikea löytää. Ympäristö on jo palautunut lähelle luonnonmukaista olotilaa eikä pihakenttää enään juurikaan erota.
Päiväkirjamerkintöjä:
21.6.2004 "Karttoihin on merkitty yksi kammi tuonne Erttetin koillispuolelle. Vaikka sitä ei huipulta kiikarilla nähnytkään niin päätin yöpyä sillä suunnalla. Illan viileys ja sateen jälkeinen kosteus sekä itikat seurana laskeuduin runsaat 100m alemmas laaksoon. Erttetvarjohka oli yllättävän iso joki. Sen yli piti hetken katsoa kulkureittiä. Saavuin kammin kukkulalle mutta paikalla oli vain tuo tuttu turveneliö, kasa ruostuneita putkia ja pannuja. Turvekammia täällä ei ole ollut vaan joku lautaviritys kuten Adolfinkammi. Liekö kuskattu muualle vai poltettu puuosat. Pohdin matkan aikana tuota rakentamiskulttuuria. Turvekammin ymmärsin hyvin sen eristävyyden takia. Mutta miksi osa kammeista on ollut vuorattu vain seinän alaosasta kuten Adolfin kammi ja mahdollisesti tämä Erttetin kammi. Onko laiskuus iskenyt tai sopivaa turvetta ei ole ollutkaan. Ei kuullosta hyviltä selityksiltä. Onko näiden kadonneiden kammien sokkelia vastaa ollutkaan turvetta ? Voihan se olla että paksumpi turve on kasvanut esim. kammin katolta valuneen sadeveden ja lämpimän suojaisen seinän ansiosta ! Teltan pistin kukkulan laelle, maisemankatselupaikalle."