tupa

Pääsivu Lapin kämpät Paistunturit Erttetin kammi

PAISTUNTURIT KEVO ERTTETIN KAMMI

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

003

Edellinen

Seuraava

Kammi

Erttetvarrin koillispuolella. Goahppelasavzejavrin eteläpäästä 3km lounaaseen.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Ei juuri erotu maastosta

2004

12,5,2007

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7748470

3489490

Huom:

Vanhasta topokartasta löytynyt merkintä on pohjoisen puolelta pienestä järvestä laskevan puron itäpuolella kun taas GT-kartan v.2000 mukaan kammi olisi puron länsipuolella. Näkyy myös 2002 topokartassa. Poistunut jo 2007 MML:n karttapaikan 1:16 000 kartasta.
Muutamiin vuosiin ei paikalla ole kämppää ollut. Maassa näkyvissä neliön muotoinen rakennuksen paikka noin 3x3m. Turpeita ei paikalla ole kasailtu joten mökki on ollut puurakenteinen. Paikalla oli muutama ohut parru ja joitakin ruostuneita keittovehkeitä. Itse tuvasta ei ole mitään jäljellä joten se lienee siirretty. Ympäristö ei ole kulunut eikä tyypillistä kämppien ympärillä olevaa heinikkoa näy. Paikalla on siis ollut tupa vain lyhyen aikaa tai sen poistumisesta on kulunut useita vuosikymmeniä.

Päiväkirjamerkintöjä:

21.6.2004 "Karttoihin on merkitty yksi kammi tuonne Erttetin koillispuolelle. Vaikka sitä ei huipulta kiikarilla nähnytkään niin päätin yöpyä sillä suunnalla. Illan viileys ja sateen jälkeinen kosteus sekä itikat seurana laskeuduin runsaat 100m alemmas laaksoon. Erttetvarjohka oli yllättävän iso joki. Sen yli piti hetken katsoa kulkureittiä.
Saavuin kammin kukkulalle mutta paikalla oli vain tuo tuttu turveneliö, kasa ruostuneita putkia ja pannuja. Turvekammia täällä ei ole ollut vaan joku lautaviritys kuten Adolfinkammi. Liekö kuskattu muualle vai poltettu puuosat. Pohdin matkan aikana tuota rakentamiskulttuuria. Turvekammin ymmärsin hyvin sen eristävyyden takia. Mutta miksi osa kammeista on ollut vuorattu vain seinän alaosasta kuten Adolfin kammi ja mahdollisesti tämä Erttetin kammi. Onko laiskuus iskenyt tai sopivaa turvetta ei ole ollutkaan. Ei kuullosta hyviltä selityksiltä. Onko näiden kadonneiden kammien sokkelia vastaa ollutkaan turvetta ? Voihan se olla että paksumpi turve on kasvanut esim. kammin katolta valuneen sadeveden ja lämpimän suojaisen seinän ansiosta ! Teltan pistin kukkulan laelle, maisemankatselupaikalle."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		003	Edellinen	Seuraava
Kammi	Erttetvarrin koillispuolella. Goahppelasavzejavrin eteläpäästä 3km lounaaseen.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Ei juuri erotu maastosta	2004	12,5,2007
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7748470	3489490
Huom:
Vanhasta topokartasta löytynyt merkintä on pohjoisen puolelta pienestä järvestä laskevan puron itäpuolella kun taas GT-kartan v.2000 mukaan kammi olisi puron länsipuolella. Näkyy myös 2002 topokartassa. Poistunut jo 2007 MML:n karttapaikan 1:16 000 kartasta. Muutamiin vuosiin ei paikalla ole kämppää ollut. Maassa näkyvissä neliön muotoinen rakennuksen paikka noin 3x3m. Turpeita ei paikalla ole kasailtu joten mökki on ollut puurakenteinen. Paikalla oli muutama ohut parru ja joitakin ruostuneita keittovehkeitä. Itse tuvasta ei ole mitään jäljellä joten se lienee siirretty. Ympäristö ei ole kulunut eikä tyypillistä kämppien ympärillä olevaa heinikkoa näy. Paikalla on siis ollut tupa vain lyhyen aikaa tai sen poistumisesta on kulunut useita vuosikymmeniä.
Päiväkirjamerkintöjä:
21.6.2004 "Karttoihin on merkitty yksi kammi tuonne Erttetin koillispuolelle. Vaikka sitä ei huipulta kiikarilla nähnytkään niin päätin yöpyä sillä suunnalla. Illan viileys ja sateen jälkeinen kosteus sekä itikat seurana laskeuduin runsaat 100m alemmas laaksoon. Erttetvarjohka oli yllättävän iso joki. Sen yli piti hetken katsoa kulkureittiä. Saavuin kammin kukkulalle mutta paikalla oli vain tuo tuttu turveneliö, kasa ruostuneita putkia ja pannuja. Turvekammia täällä ei ole ollut vaan joku lautaviritys kuten Adolfinkammi. Liekö kuskattu muualle vai poltettu puuosat. Pohdin matkan aikana tuota rakentamiskulttuuria. Turvekammin ymmärsin hyvin sen eristävyyden takia. Mutta miksi osa kammeista on ollut vuorattu vain seinän alaosasta kuten Adolfin kammi ja mahdollisesti tämä Erttetin kammi. Onko laiskuus iskenyt tai sopivaa turvetta ei ole ollutkaan. Ei kuullosta hyviltä selityksiltä. Onko näiden kadonneiden kammien sokkelia vastaa ollutkaan turvetta ? Voihan se olla että paksumpi turve on kasvanut esim. kammin katolta valuneen sadeveden ja lämpimän suojaisen seinän ansiosta ! Teltan pistin kukkulan laelle, maisemankatselupaikalle."