Rakennusperintörekisterin
kohde: id:201403 Jäkälä-Äytsin kultakämppä.
(Alla tiivistelmä):
”Viimeisin muutos: 25.7.2013. Ajoitus -Rakentaminen
1948-1948
Jäkälä-Äytsin kultakämppä on Lemmenjoen kultahistorian
ensimmäisten vaiheiden muistomerkki. Kaivospiirin
alueella, Jäkälä-Äytsin varrella, sijaitsee Pellervo
Kankaisen kultakämppä (SR 3074).
Jäkälä-Äytsin kultakämppä on kookas
pyöröhirsirakennus, johon on mahtunut yöpymään samaan
aikaan toistakymmentä kullankaivajaa.
Tukikohtaan on kuulunut lisäksi erilliset sauna-,
paja- ja käymälärakennukset. Saunarakennus, joka on
sijoitettu puron toiselle puolelle, on
asuinrakennuksen tavoin rakennettu pyöröhirsistä ja
salvottu pitkälle nurkalle. Molemmissa on myös ollut
turvekatto. Pajasta ei enää 1990-luvulla ollut
jäljellä kuin seinien ja ahjon alla ollutta kiveystä.
Käymälän seinät on ollut ladottu kivistä, ovi ja katto
tehty laudoista. Nämä tukikohdan muut rakennukset,
joita suojelupäätös ei ole koskenut, ovat sittemmin
hävinneet.”
Katkelma Seppo J. Partasen kirjasta “Kullan ja
luonnon kutsu” vuodelta 1990. sivulla 161. "Puolisen
kilometriä Nevalaisen kämpän jäännöksistä polku vie
suuren kämpän ikkunoiden ohitse. Kämpän ympärillä on
selvästi näkyvillä Kullervo Korhosen kaivinkoneen
jättämät jäljet ja suuri jätekasa, joka kohoaa lähes
kämpän harjan korkeuteen...
Kaivinkoneen jylyn kaikottua Miessin kautta
maalikylille ilmestyi näille paikoille Yrjö Korhonen.
Hän teki itselleen määrämitoilla oman kämpän puolen
kilometrin päähän ylävirran suuntaa. Mutta elämä
kultamailla hiljeni ja silloin kämpän haltijaksi tuli
outo kulkija, Kankaisen Pelle."
Kankaisen pellestä on kirjassa pitkä tarina.
|