tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Rautulammen kömmänä

KOILLISKAIRA RAUTULAMMEN KÖMMÄNÄ

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

016

Edellinen

Seuraava

Kammi

150m Rautulammen länsipäähän laskevaa puroa ylävirtaan sen pohjoispuolisessa törmässä. Aivan polun vieressä

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Ei juuri erotu maastosta

1977, 2005, 2016, 2024

08.09.2024

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

< 1950

7580950

3526350

Huom:

LISÄKUVIA

Vuonna 1977 ensimmäisellä lapin reissulla kävelin paikan ohi. En millään muista oliko silloin enään kömmänästä mitään jäljellä.

Merkintä rakennuksesta löytyy Kaunispää-Kopsusjärvi kartoissa 1976 ja 1980, sekä topokartassa 1965 jossa lukee “Turvekota”.
Kaikki karttamerkinnät kammista/kodasta jotka olen nähnyt sijoittaa rakennuksen Rautulammen luoteispäähän laskevan puron itälaidalle, polun ja puron välille.
Kävin etsimässä paikkaa 2005. Polun vierestä löytyi pieni, kämpän pohjaksi juuri ja juuri soveltuva kuoppa, jonka ympärillä oli turvepenkkaa. Turvekotaa ei tähän mahdu mutta osin maan sisällä oleva kömmänä paikalle sopii. Paikka on likimain siinä missä se kartallakin on, ehkä hieman ylempänä. Kävelin muutaman kerran edestakaisin tuossa kohdin (2005 ja 2016) eri korkeuksilla eikä muutakaan sopivaa paikkaa löytynyt. Koordinaatit likiarvoja.

Muutama henkilö jotka ovat kömmänän aikana paikalla käyneet sijoittaisi sen alemmas, lähemmäs jokivartta ja Rautulampea. Polun ja puron/lammen välille. Polkuja on tuolla kohtaa useita joten 60-70-lukujen polun paikka on voinut olla ylempänä.
”Muistin kömmänän hieman matalammaksi kuin vanha kuva näyttää, koska sinne piti ryömiä sisälle. Lisäksi olisin sijoittanut sen Rautulammin rannan ja uudelle kämpälle vievän polun väliin, siis joka tapauksessa lammen kohdalle. Tällainen muistikuva minulla on. Lisäksi muistelen, että kammin ei näkynyt polulle hyvin, vaan löytyi vähän kuin sattumalta, kun menimme rantaan.” (ML 2012)
Myös painetuissa teksteissä on mielenkiintoisia huomioita.
Suomen Retkeily lehti. 10/1956:
" 18. Rautulammen kämppä ja kota. Kesäkäyttöön parhaimmiten soveltuva maakämppä Rautulammen pohjoisrannalla tunturirinteessä n.8km Lankojärveltä länteen ja n. 11km Rumakurusta kaakkoon. Huonohkossa kunnossa. Majoitustilaa 4-6 hengelle. - Lähistöllä tunturipuron varressa turvekota."
Olisiko siis kuitenkin paikalla ollut pari rakennusta. Ja hieman epäilyttää tuo löytämäni paikka. Jotain siinäkin on ollut mutta onko tämä kömmänä ollut siinä. Jos minä rakentaisin "koskemattomaan" erämaahan kämpän niin tekisin sen lammen rantaan enkä 200m sivuun rinteeseen. Kömmänän rakentajiksi on esitetty kullanetsijöitä ja kalastajia.

Muita kirjallisia huomioita kammista tai kämpästä:

Kullervo Kemppinen ”Lumikuru” s. 88-89. (1967)
”Jos lähdemme poihjoiseen, tulemme pari tunturiharjaa ylitettyämme Rautujärvelle, missä esim. Suomen Ladun julkaiseman kartan mukaan pitäisi olla kämppä. Kyllä siellä jonkinlainen pöksä onkin, Matala ja hatara katoksentapainen, joka saattaa tarjota sateensuoja parille kulkijalle kesäkelillä. Rautujärvellä ei kuitenkaan ole kunnon polttopuuta saatavissa, ja talvella kämppä peittyy tavallisesti kokonaan kinoksiin, joten sen varaan ei kannata yöpymistään ajatella.”

Kullervo Kemppinen ”Tunturikoivun lastuja” s.36. (2004)
”... jotkut ehkä myös kalastajien rakentamia (Kopsusjärven Tammakkolammen ja Alemman kiertämäjärven kämpät sekä Suomun varressa ollut pieni ahdas Karunaslaavu ja Rautulammen rannassa sijainnut samankokoinen kömmänä.)"

Marketta Hoogesteger luetteloi saariselän kämppiä tutkimuksessaan ”Kasvillisuuden muuttuminen koilliskairan autiotupien ympärillä” vuodelta 1976. Siinä Rautulammen kodan valmistumisvuosi olisi >1950 ja majoituskapasiteetti olisi 1.

Teeriaho. "Kartan kanssa kairassa" s.71 2007
"Vanhimmat Saariselän kävijät muistavat vielä Immon kammin tuiskukurussa ja Rautulammin kodan vähän ennen Rautulampea Luulammen suunnalta tultaessa. Immon kammi sai nimensä Suomen Ladun Immo Sorjosen mukaan. Kammi sijaitsi lähellä nykyistä Tuiskukurun autiotupaa, hieman siitä pohjoiseen."

Päiväkirjamerkintöjä:

3.10.2005 ": . . Kämppäluettelossani on mukana pienen kömmänän jäänne joka sijoittuisi Rautulammen länsipäädyn tuntumaan. Lähdin etsimään sitä ja jätin Rinkan tuvan kuistille. Täällä Rautulammen pohjoisrannalla on myrskyn jäljiltä kaatunut suuri osa koivuista. Polkujen paikat on samalla siirtyneet kun kaatuneita puita ei ole katkottu. Etsimäni kämpän kohta löytyi polun varresta noin 150m lammelta länteen. Suurinpiirtein siitä mihin vanhat kartat on sen sijoittaneetkin. . ."
21.8.2024 ". . .Palailin tuvalle Rautulammen laitoja pitkin. Yksi kuoppa kiinnitti huomion. Selkeä muoto ja laidat. Kuopan koko kuitenkin vain 1x2m. Olisko joku kellari tai vain kullankaivajien koemonttu. Kuoppa kuitenkin samalla tienoolla kuin tiedossa ollut Rautulammen kömmänä. (Kotona tarkistin. Saman kuopan olen kuvannut 2005 ja 2016)."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		016	Edellinen	Seuraava
Kammi	150m Rautulammen länsipäähän laskevaa puroa ylävirtaan sen pohjoispuolisessa törmässä. Aivan polun vieressä
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Ei juuri erotu maastosta	1977, 2005, 2016, 2024	08.09.2024
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
< 1950	7580950	3526350
Huom:	LISÄKUVIA
Vuonna 1977 ensimmäisellä lapin reissulla kävelin paikan ohi. En millään muista oliko silloin enään kömmänästä mitään jäljellä. Merkintä rakennuksesta löytyy Kaunispää-Kopsusjärvi kartoissa 1976 ja 1980, sekä topokartassa 1965 jossa lukee “Turvekota”. Kaikki karttamerkinnät kammista/kodasta jotka olen nähnyt sijoittaa rakennuksen Rautulammen luoteispäähän laskevan puron itälaidalle, polun ja puron välille. Kävin etsimässä paikkaa 2005. Polun vierestä löytyi pieni, kämpän pohjaksi juuri ja juuri soveltuva kuoppa, jonka ympärillä oli turvepenkkaa. Turvekotaa ei tähän mahdu mutta osin maan sisällä oleva kömmänä paikalle sopii. Paikka on likimain siinä missä se kartallakin on, ehkä hieman ylempänä. Kävelin muutaman kerran edestakaisin tuossa kohdin (2005 ja 2016) eri korkeuksilla eikä muutakaan sopivaa paikkaa löytynyt. Koordinaatit likiarvoja. Muutama henkilö jotka ovat kömmänän aikana paikalla käyneet sijoittaisi sen alemmas, lähemmäs jokivartta ja Rautulampea. Polun ja puron/lammen välille. Polkuja on tuolla kohtaa useita joten 60-70-lukujen polun paikka on voinut olla ylempänä. ”Muistin kömmänän hieman matalammaksi kuin vanha kuva näyttää, koska sinne piti ryömiä sisälle. Lisäksi olisin sijoittanut sen Rautulammin rannan ja uudelle kämpälle vievän polun väliin, siis joka tapauksessa lammen kohdalle. Tällainen muistikuva minulla on. Lisäksi muistelen, että kammin ei näkynyt polulle hyvin, vaan löytyi vähän kuin sattumalta, kun menimme rantaan.” (ML 2012) Myös painetuissa teksteissä on mielenkiintoisia huomioita. Suomen Retkeily lehti. 10/1956: " 18. Rautulammen kämppä ja kota. Kesäkäyttöön parhaimmiten soveltuva maakämppä Rautulammen pohjoisrannalla tunturirinteessä n.8km Lankojärveltä länteen ja n. 11km Rumakurusta kaakkoon. Huonohkossa kunnossa. Majoitustilaa 4-6 hengelle. - Lähistöllä tunturipuron varressa turvekota." Olisiko siis kuitenkin paikalla ollut pari rakennusta. Ja hieman epäilyttää tuo löytämäni paikka. Jotain siinäkin on ollut mutta onko tämä kömmänä ollut siinä. Jos minä rakentaisin "koskemattomaan" erämaahan kämpän niin tekisin sen lammen rantaan enkä 200m sivuun rinteeseen. Kömmänän rakentajiksi on esitetty kullanetsijöitä ja kalastajia. Muita kirjallisia huomioita kammista tai kämpästä: Kullervo Kemppinen ”Lumikuru” s. 88-89. (1967) ”Jos lähdemme poihjoiseen, tulemme pari tunturiharjaa ylitettyämme Rautujärvelle, missä esim. Suomen Ladun julkaiseman kartan mukaan pitäisi olla kämppä. Kyllä siellä jonkinlainen pöksä onkin, Matala ja hatara katoksentapainen, joka saattaa tarjota sateensuoja parille kulkijalle kesäkelillä. Rautujärvellä ei kuitenkaan ole kunnon polttopuuta saatavissa, ja talvella kämppä peittyy tavallisesti kokonaan kinoksiin, joten sen varaan ei kannata yöpymistään ajatella.” Kullervo Kemppinen ”Tunturikoivun lastuja” s.36. (2004) ”... jotkut ehkä myös kalastajien rakentamia (Kopsusjärven Tammakkolammen ja Alemman kiertämäjärven kämpät sekä Suomun varressa ollut pieni ahdas Karunaslaavu ja Rautulammen rannassa sijainnut samankokoinen kömmänä.)" Marketta Hoogesteger luetteloi saariselän kämppiä tutkimuksessaan ”Kasvillisuuden muuttuminen koilliskairan autiotupien ympärillä” vuodelta 1976. Siinä Rautulammen kodan valmistumisvuosi olisi >1950 ja majoituskapasiteetti olisi 1. Teeriaho. "Kartan kanssa kairassa" s.71 2007 "Vanhimmat Saariselän kävijät muistavat vielä Immon kammin tuiskukurussa ja Rautulammin kodan vähän ennen Rautulampea Luulammen suunnalta tultaessa. Immon kammi sai nimensä Suomen Ladun Immo Sorjosen mukaan. Kammi sijaitsi lähellä nykyistä Tuiskukurun autiotupaa, hieman siitä pohjoiseen."
Päiväkirjamerkintöjä:
3.10.2005 ": . . Kämppäluettelossani on mukana pienen kömmänän jäänne joka sijoittuisi Rautulammen länsipäädyn tuntumaan. Lähdin etsimään sitä ja jätin Rinkan tuvan kuistille. Täällä Rautulammen pohjoisrannalla on myrskyn jäljiltä kaatunut suuri osa koivuista. Polkujen paikat on samalla siirtyneet kun kaatuneita puita ei ole katkottu. Etsimäni kämpän kohta löytyi polun varresta noin 150m lammelta länteen. Suurinpiirtein siitä mihin vanhat kartat on sen sijoittaneetkin. . ." 21.8.2024 ". . .Palailin tuvalle Rautulammen laitoja pitkin. Yksi kuoppa kiinnitti huomion. Selkeä muoto ja laidat. Kuopan koko kuitenkin vain 1x2m. Olisko joku kellari tai vain kullankaivajien koemonttu. Kuoppa kuitenkin samalla tienoolla kuin tiedossa ollut Rautulammen kömmänä. (Kotona tarkistin. Saman kuopan olen kuvannut 2005 ja 2016)."