tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Raappanan kammi

KOILLISKAIRA RAAPPANAN KAMMI

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

055

Edellinen

Seuraava

Turvekammi/
Korsu

Luirojärven itäpuolella olevan lammen ja Luirojärven välisellä kannaksella. Lammen laskuojasta noin 100m luoteeseen.

Kuvassa se kammin alkuperäinen versio. Vuoden 1984 kunnostuksen yhteydessä kammi rakennettiin lähes kokonaan uudestaan.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Huonossa kunnossa

1992, 2005, 2016

23.11.2020

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

1949

7571030

3543540

Huom:

LISÄKUVIA

Kammi alkaa vetämään viimeisiään. Oven ikkunasta puuttuu lasi ja ovi on muutenkin lähes kappaleina. Sisällä on kaikki lahoamassa ja mätänemässä. Koko kämppä muistuttaa enemmänkin maakuoppaa. En enään yöpyisi kuin äärimmäisessä hädässä. (MH 2016)

Tunnelmallinen, pikkukämppä. Kammi on kaivettu osittain maahan. Sen seininä on 4-5 hirsikertaa, keloista, päätyklmioissa muutamia enemmän. Ovi on toisessa päädyssä, käytännössä vain luukku. Oven edustaa on kaivettu poispäin tuvasta jotta sadevesi ei valuisi kammiin. Ovessa on pieni ikkuna joka on ainoa ulkopuolisen valon lähde tässä kämpässä. Sisään mentäessä jää pieni kivistä muurattu tulipesä vasemmalle puolelle. Tulen sytyttämisessä tähän piisiin on taitolaji jotta pieni kammi ei täyty heti savusta. Piippua onkin jatkettu pitkällä peltihormilla vedon parantamiseksi. Ovesta oikealla on yksi makuulaveri ka takaseinällä poikittain toinen. Katto on sisäpuolelta ohuemmista pyöreäpintaisista puista, joden päällä on huopa. Koko katon, ja seinät, peittää paksu maa ja turvekerros jossa hyvin vihertävä varpupeite.
Tuvan vieressä on nuotiorinki, liiteri ja takamaastosta löytyy turpeilla vuorattu wc. Wc tiettävästi vuodelta 1993.
Marketta Hoogesteger luetteloi saariselän kämppiä tutkimuksessaan ?Kasvillisuuden muuttuminen koilliskairan autiotupien ympärillä? vuodelta 1976. Siinä Raappanan majan valmistumisvuosi olisi 1948 ja majoituskapasiteetti olisi 2. Myös Kemppisen mukaan alkuperäinen kammi on vuodelta 1948. Laaksosen ja Aholan autiotupakirjan mukaan 1949. Kansallispuiston henkilökunta ja Nuorten Retkeily ry. rakensivat sen uudestaan vuonna 1984. Vuoteen 2000 asti Raappanan kammi oli kahden hengen varauskammi.

Päiväkirjamerkintöjä:

20.8.1992 ". . . jatkoimme Raappanan kammille. Siinäpä vasta oli menninkäisen mökki, jonka katolla kasvoi kärpässieniä. Sisällä kuitenkin makuuhuone, takkahuone ja keittiö. Kammin sisämitat noin 2.2x2.2m ja siinä on kaksi laveria. Toinen laveri oikealla ovesta ja toinen takaseinällä. Takka (eli niin kuin vieraskirjaan oli kirjoitettu "piisi") oli oven vasemmalla puolella. Puita mahtui piisin ja taka laverin väliin seinän viereen. Takaseinällä oli muutama koukku ja noin 1.4m korkealla olevassa kurkihirressä kuivaus tikut. Kammin varusteisiin kuului kahvipannu, kattila, kynttilänjalka, vesiämpäri ja vati, Lavereilla olevat patjat oli päässet kostean kesän takia hieman homehtumaan ja paikalla olleessa huovassakin oli reikä. Viisto katto oli sivuseinillä vain noin metrin korkeudella. Lattia on ympäröivää maata hiukan alempana ja päällystetty litteillä kivillä. Ainoa valoaukko on ovessa oleva lasiruutu kooltaan noin 30cm kanttiinsa. Itse ovi ei tainnut olla metriäkään korkea. Pihalla on nuotiopaikka ja kammin takana sahapukki, puupino kuusen alla ja kirves. Talvista mökin esiinkaivamista varten on lapio ripustettu ylös koivun oksalle. Piisi savutti melkoisesti, mutta lämmitti muonamme (riisiä tonnikalalla, joka oli jo aamulla laitettu likoomaan). Luettiin mökin vieraskirja kokonaan. Oli mökillä Aila ja Jorma kokeneet tulipalonkin, mutta silti he vaan joka vuosi siellä kävivät ja yöpyivät. Mökin kunniaksi kohotimme Raappanan maljan = Ampupäiden mustikoita, Luiron vettä lämmitettynä, loraus lasikantisesta + sokeria. Kammissa oli lämmintä, mutta myös savuista, tuuleteltiinkin yöllä. Miia näki ihme unia ET:n filmauksesta ja asunnon myynnistä."
21.8.92 perjantai "Mökistä möngittiin maan päälle vasta aamupuuron + mustikkakiisselin + kahvin jälkeen. Keitettiin ne sisällä sinolilla, kun siellä oli lämpöisempää kuin ulkona. Sitten vaan siivottiin 4m2:n kammi. Jätettiin seuraaville 2 tuikkua ja lähdettiin huiputtamaan Sokostia. . ."
1.10.2005 Lauantai ". . . Jokivartta seuraava polku on aika hyvässä kunnossa ja matka etenikin muutamaa valokuvaustaukoa lukuunottamatta. Ennen Raappanan kammia kuului edestäpäin kopterin ääni. Pian taivaalla teki lenkin tuommoinen vispilä kaarroksen ja palaili Luiron taakse etelään.
Raappanan kammi on entisellä paikallaan ja yhtä tunnelmallisen näköinen. Ensimmäiseksi piti tarkistaa sen vessan olemassaolo. En muista edelliseltä käynniltä turvevessaa. Kyllähän siellä kammin takamaastossa sellainen oli. Tuvan edustalla olevaa nuotiokehääkään en muista. Pysähdyin kahvitauolle ja käväisin katsomassa kammia sisältä. Hyvässä kunnossa näyttää olevan. Nätti kuin sika pienenä.
Kirjoitin kammin vieraskirjaan mahdollisen paluu-aikeeni. Epäilin vielä Luiron "lomakylään" tulevan liikaa porukkaa. Kovin ripeästi en Luiron kämpille päässyt kun piti poiketa kuvaamassa itään ja länteen ja välillä itseäkin siinä saman ikihongan juurella kuin vuonna 1992. . ."

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		055	Edellinen	Seuraava
Turvekammi/ Korsu	Luirojärven itäpuolella olevan lammen ja Luirojärven välisellä kannaksella. Lammen laskuojasta noin 100m luoteeseen.		Kuvassa se kammin alkuperäinen versio. Vuoden 1984 kunnostuksen yhteydessä kammi rakennettiin lähes kokonaan uudestaan.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Huonossa kunnossa	1992, 2005, 2016	23.11.2020
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
1949	7571030	3543540
Huom:	LISÄKUVIA
Kammi alkaa vetämään viimeisiään. Oven ikkunasta puuttuu lasi ja ovi on muutenkin lähes kappaleina. Sisällä on kaikki lahoamassa ja mätänemässä. Koko kämppä muistuttaa enemmänkin maakuoppaa. En enään yöpyisi kuin äärimmäisessä hädässä. (MH 2016) Tunnelmallinen, pikkukämppä. Kammi on kaivettu osittain maahan. Sen seininä on 4-5 hirsikertaa, keloista, päätyklmioissa muutamia enemmän. Ovi on toisessa päädyssä, käytännössä vain luukku. Oven edustaa on kaivettu poispäin tuvasta jotta sadevesi ei valuisi kammiin. Ovessa on pieni ikkuna joka on ainoa ulkopuolisen valon lähde tässä kämpässä. Sisään mentäessä jää pieni kivistä muurattu tulipesä vasemmalle puolelle. Tulen sytyttämisessä tähän piisiin on taitolaji jotta pieni kammi ei täyty heti savusta. Piippua onkin jatkettu pitkällä peltihormilla vedon parantamiseksi. Ovesta oikealla on yksi makuulaveri ka takaseinällä poikittain toinen. Katto on sisäpuolelta ohuemmista pyöreäpintaisista puista, joden päällä on huopa. Koko katon, ja seinät, peittää paksu maa ja turvekerros jossa hyvin vihertävä varpupeite. Tuvan vieressä on nuotiorinki, liiteri ja takamaastosta löytyy turpeilla vuorattu wc. Wc tiettävästi vuodelta 1993. Marketta Hoogesteger luetteloi saariselän kämppiä tutkimuksessaan ?Kasvillisuuden muuttuminen koilliskairan autiotupien ympärillä? vuodelta 1976. Siinä Raappanan majan valmistumisvuosi olisi 1948 ja majoituskapasiteetti olisi 2. Myös Kemppisen mukaan alkuperäinen kammi on vuodelta 1948. Laaksosen ja Aholan autiotupakirjan mukaan 1949. Kansallispuiston henkilökunta ja Nuorten Retkeily ry. rakensivat sen uudestaan vuonna 1984. Vuoteen 2000 asti Raappanan kammi oli kahden hengen varauskammi.
Päiväkirjamerkintöjä:
20.8.1992 ". . . jatkoimme Raappanan kammille. Siinäpä vasta oli menninkäisen mökki, jonka katolla kasvoi kärpässieniä. Sisällä kuitenkin makuuhuone, takkahuone ja keittiö. Kammin sisämitat noin 2.2x2.2m ja siinä on kaksi laveria. Toinen laveri oikealla ovesta ja toinen takaseinällä. Takka (eli niin kuin vieraskirjaan oli kirjoitettu "piisi") oli oven vasemmalla puolella. Puita mahtui piisin ja taka laverin väliin seinän viereen. Takaseinällä oli muutama koukku ja noin 1.4m korkealla olevassa kurkihirressä kuivaus tikut. Kammin varusteisiin kuului kahvipannu, kattila, kynttilänjalka, vesiämpäri ja vati, Lavereilla olevat patjat oli päässet kostean kesän takia hieman homehtumaan ja paikalla olleessa huovassakin oli reikä. Viisto katto oli sivuseinillä vain noin metrin korkeudella. Lattia on ympäröivää maata hiukan alempana ja päällystetty litteillä kivillä. Ainoa valoaukko on ovessa oleva lasiruutu kooltaan noin 30cm kanttiinsa. Itse ovi ei tainnut olla metriäkään korkea. Pihalla on nuotiopaikka ja kammin takana sahapukki, puupino kuusen alla ja kirves. Talvista mökin esiinkaivamista varten on lapio ripustettu ylös koivun oksalle. Piisi savutti melkoisesti, mutta lämmitti muonamme (riisiä tonnikalalla, joka oli jo aamulla laitettu likoomaan). Luettiin mökin vieraskirja kokonaan. Oli mökillä Aila ja Jorma kokeneet tulipalonkin, mutta silti he vaan joka vuosi siellä kävivät ja yöpyivät. Mökin kunniaksi kohotimme Raappanan maljan = Ampupäiden mustikoita, Luiron vettä lämmitettynä, loraus lasikantisesta + sokeria. Kammissa oli lämmintä, mutta myös savuista, tuuleteltiinkin yöllä. Miia näki ihme unia ET:n filmauksesta ja asunnon myynnistä." 21.8.92 perjantai "Mökistä möngittiin maan päälle vasta aamupuuron + mustikkakiisselin + kahvin jälkeen. Keitettiin ne sisällä sinolilla, kun siellä oli lämpöisempää kuin ulkona. Sitten vaan siivottiin 4m2:n kammi. Jätettiin seuraaville 2 tuikkua ja lähdettiin huiputtamaan Sokostia. . ." 1.10.2005 Lauantai ". . . Jokivartta seuraava polku on aika hyvässä kunnossa ja matka etenikin muutamaa valokuvaustaukoa lukuunottamatta. Ennen Raappanan kammia kuului edestäpäin kopterin ääni. Pian taivaalla teki lenkin tuommoinen vispilä kaarroksen ja palaili Luiron taakse etelään. Raappanan kammi on entisellä paikallaan ja yhtä tunnelmallisen näköinen. Ensimmäiseksi piti tarkistaa sen vessan olemassaolo. En muista edelliseltä käynniltä turvevessaa. Kyllähän siellä kammin takamaastossa sellainen oli. Tuvan edustalla olevaa nuotiokehääkään en muista. Pysähdyin kahvitauolle ja käväisin katsomassa kammia sisältä. Hyvässä kunnossa näyttää olevan. Nätti kuin sika pienenä. Kirjoitin kammin vieraskirjaan mahdollisen paluu-aikeeni. Epäilin vielä Luiron "lomakylään" tulevan liikaa porukkaa. Kovin ripeästi en Luiron kämpille päässyt kun piti poiketa kuvaamassa itään ja länteen ja välillä itseäkin siinä saman ikihongan juurella kuin vuonna 1992. . ."