2.10.2005
". . . Vilkaisin vain pikaisesti Köngästä siinä
sillan tuntumassa ennen kuin hakeuduin viereiselle
laavupaikalle. Laavun ja sen edessä olevan
nuotiopaikan välissä oli harmikseni iso kurainen
lätäkkö. Halkovajasta puut loppu viimeistä kaarnan
kappaletta myöden. No tulipaikkakin oli sen verran
etäällä laavun laverista ettei se kuitenkaan olisi
lämmittänyt.
Istuinpa hetken ja huokaisin. Jotenkin tuntui rankalta
tämä päivä. Muuten olo oli hyvä. Kuivaa päälle ja
ruoka lämpiämään. Paikalla oli vieraskirjakin.
Siitäkin selvisi että laavu on kohtuullisessa käytössä
mutta jo muutamia päiviä ollut hyvin vähäisellä
käytöllä. Taitaa kuitenkin olla niin ettei tämän
laavun vieraskirjaan kirjoitella läheskään niin
tunnollisesti kuin tupien vastaaviin.
Ilta pimeni ja sain vallata taas laavun kokonaan
itselleni. Kylmää yötä ei tälläkään kerralla tarvinnut
odotella."
3.10.2005 ". . . Nukuttipa hyvin ja pitkään.
Alkaa lonkkakin tottua kovaan alustaan tai sitten on
oppinut nukkumaan kyljellään riittävän koukussa. Olin
melkein hoitanut aamutoimeni ja lähtöä tekemässä kun
paikalle saapui isokokoinen ulkomaan elävä. Keskustelu
oli lyhyt johtuen alkeellisesta kielitaidostani."
09.8.2024 ”Jatko
Kotakönkäälle helpomman kautta eli ylempää rinteessä.
Hyvää kangasmaata männikössä. Ei tosin polkua mutta
sitä en kaivannutkaan. Jokivarteen palasin vasta kun
se tulee kartallakin näkyviin.
Jokivarressa olisi ollut yksi köngäs ja varmaan
muitakin kauniita paikkoja, mutta nyt halusin
helpomman ja nopeamman reitin.
Tuiskukankaan kohdalla oli jo hyvä polku ja on se
kangas komia. Sadepilviä vyöryy päälle Tuiskujoen
kohdilla. Kengät pois ylityksessä ja sen jälkeen sade
varusteetkin päälle. Pieni rupeama Kotakönkään
laavulle.
Könkäällä olin ripeästi jo 16:00, eikä edellisestä
sapuskasta ollut kulunut kuin pari tuntia. Laiton vain
lämminkupin ja leipiä.
Laavun paikka hiukan kulunut. Vanhoja telttapaikkoja
ja tulipaikkoja runsaasti. Polkuja paljon. Laavu
kuitenkin ehjä, siisti vessa ja täysi puuvaja.
Vieraskirjakin löytyi.
Pari ihmistä tuli teltoille ja minä lähdin sään
seljettyä Hikiojan suuntaan. Muutama pakollinen kuva
könkäästä ja sitten Hikiojan polunpään etsimistä.
“Suljun muljun” laavurauniota en käynyt etsimään kun
tarkempaa sijaintitietoa en ollut ottanut mukaan. Yksi
virallisen näköinen tulipaikka oli ja joku hieman
epävirallisempikin.”
|