tupa

Pääsivu Lapin kämpät Koilliskaira Jääkärikämppä

KOILLISKAIRA JÄÄKÄRIKÄMPPÄ

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

075

Edellinen

Seuraava

Rajamiesten tupa

Suomujoen länsipuolella olevan lammen länsirannalla n. 1,5km ennen Luttoa.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Raunio

30.09.2022

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

1919

7595270

3553320

Huom:

LISÄKUVIA

Hirsisen kämpän jäänteet. Hirsiä jäljellä ovikorkeuteen. Katto ja päätykolmiot puuttuu. Hirsikehikko pysynee muodossaan vielä muutaman vuoden, kunnostaminen ei enään onnistu. Kokoa kämpällä on ollut noin 5m kanttiinsa.
Rakennus on UKK-puiston rajauksen ulkopuolella.
"Raja-Jooseppi legendan synty" Kirjasessa on kappale Jääkärikämpästä. Sen mukaan kenraali kirjailija Wallenius olisi löytänyt paikan kartasta ja oli arvioinut sen hyväksi lohestustukikohdaksi.
Kämppä oli Suomen ensimmäinen rajavartiokämppä. Rakennettu 1919 ja poistunut rajamiesten käytöstä 1920-luvun lopulla ilmeisesti toimintaan soveltumattoman sijaintinsa takia. Tämän jälkeen se on toiminut autiotupana ja monien alueella toimineiden tukikohtana. Sijainti yksityismailla aiheutti huoltamattomuuden. Nykyään paikka on metsähallituksen omistuksessa mutta kämpästä ei enää saa "asuttavaa". Katoksella suojaamalla saataisiin tämä rakennus säilymään muistomerkkinä pitkälle tulevaisuuteen.

Päiväkirjamerkintöjä:

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		075	Edellinen	Seuraava
Rajamiesten tupa	Suomujoen länsipuolella olevan lammen länsirannalla n. 1,5km ennen Luttoa.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Raunio		30.09.2022
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
1919	7595270	3553320
Huom:	LISÄKUVIA
Hirsisen kämpän jäänteet. Hirsiä jäljellä ovikorkeuteen. Katto ja päätykolmiot puuttuu. Hirsikehikko pysynee muodossaan vielä muutaman vuoden, kunnostaminen ei enään onnistu. Kokoa kämpällä on ollut noin 5m kanttiinsa. Rakennus on UKK-puiston rajauksen ulkopuolella. "Raja-Jooseppi legendan synty" Kirjasessa on kappale Jääkärikämpästä. Sen mukaan kenraali kirjailija Wallenius olisi löytänyt paikan kartasta ja oli arvioinut sen hyväksi lohestustukikohdaksi. Kämppä oli Suomen ensimmäinen rajavartiokämppä. Rakennettu 1919 ja poistunut rajamiesten käytöstä 1920-luvun lopulla ilmeisesti toimintaan soveltumattoman sijaintinsa takia. Tämän jälkeen se on toiminut autiotupana ja monien alueella toimineiden tukikohtana. Sijainti yksityismailla aiheutti huoltamattomuuden. Nykyään paikka on metsähallituksen omistuksessa mutta kämpästä ei enää saa "asuttavaa". Katoksella suojaamalla saataisiin tämä rakennus säilymään muistomerkkinä pitkälle tulevaisuuteen.
Päiväkirjamerkintöjä: