Kooste
Hirvasvuopion talon historiasta.
"Iiskon
Jatko lähti noin vuonna 1850 perheineen Ruotsin
Kuttasesta ja päätyi lopulta Hirvasvuopioon. Vaimo oli
Suomen Palojoensuusta. Lapsia heillä oli 5. Iisko
rakensi pirtin. Heillä oli muutama lehmä, riistaa
tunturista ja kalaa joesta. Vuonna 1880 naapuriin
muutti Palojärven Lassi perheineen mutta he palasivat
palojoelle.
Iiskon
poika Aapo jatkoi isäntänä. 1911 Aapo hukkui ja taloa
jäi hoitamaan hänen poikansa Morten joka koki isänsä
kohtalon. Aapon leski Inka ja tytär Anni asuivat
Hirvasvuopiossa kahdestaan kunnes Anni avioitui Norjan
lappalaisen Niila Ristan kanssa jonka mukana talouteen
tuli runsas porokarja. Heillä oli 4 lasta. Niila kuoli
Keuhkokuumeeseen 1955 jolloin talo jäi jälleen
leskelle.
Pian
tämän jälkeen 1956 talo autioitui ja rakennus myytiin
rajavartiostolle 1958. Talo ja navetta siirrettiin
1959 n.1,3km pohjoiseen Kuolleenkosken länsirannalle.
Rakennusta käytettiin aluksi välietappina
Munnikurkkion huollossa. Rakennusta on sittemmin
kunnostettu ja siinä on ollut mm pieni osa
autiotupana. Talon partiomajakäyttö säilyi ennallaan.
Tiettävästi rakennus on ollut myös vuokrakäytössä."
(Kooste Hirvasvuopion historiasta. Koottu pääosin
lehtiartikkelista joka on monisteena Hirvasvuopiossa.
Alkuperäinen teksti Seppo Aho)
Päärakennus
on sittemmin purettu ja paikalle rakennettu uusi
metsähallituksen vuokrakämppä. Vanha talousrakennus
(naveetta) on vielä pystyssä.
Pihakentän
eteläpuolella olevalla niemellä on pysyväisen luonteisia
kotarakennelmia (2013).
|