tupa

Pääsivu Lapin kämpät Hammaskaira Härkäselkä

HAMMASKAIRA HÄRKÄSELKÄ

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

064

Edellinen

Seuraava

Kulta- tukkikämppä / museo
Kutturan tien pohjoispuolella noin 250m tiestä ja noin 700m itää kohdasta jossa tie ylittää Härkäseljänojan latvan. 4km itään kohdasta jossa Kutturantie ylittää Sotajoen.

Härkäselän kämppä uudella paikallaan Tankavaarassa.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Hyvässä kunnossa / siirretty

1993, 2015

01.01.2018

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

7589540

3502410

Huom:

LISÄKUVIA

Heikki Kivekäs rakensi Härkäselän Kultalan 1900-luvun alussa kultakaivokselleen. Lapin Kulta Oy:n toimesta rakennusta kunnostettiin ja laajennettiin mm toiseen kerrokseen 1927, tuolloin alakertaa käytettiin pajana. Metsähallitus käytti tupaa metsätyökämppänä ja kunnosti sitä 1958. Rakennus oli päässyt jo huonoon kuntoon. Härkäselän Kultala siirrettiin Tankavaaran Kultamuseon tontille keväällä 1977. Valokuvien ja muistitiedon perusteella rakennus entisöitiin. Nykyään rakennus toimii kultamuseon näyttelytiloina.
Koordinaatit ei ole tarkkoja mutta ovat vanhempien valokuvien ja karttojen mukaiseen alkuperäiseen paikkaan. Karttamerkintöjä löytyy mm.Yleiskartalta vuodelta 1950 sekä Topokartoilta 1965 ja1968.

Kutturantien pohjoispuolella on 60-70-lukujen kartoissa rakennus (Par. , Metsätyökämppä). On todennäköistä jotta Härkäselän kultala olisi ollut tuolla paikalla vaikka 1950-luvun kartassa rakennus on vain polun eteläpuolella. Paikalla on rinteessä kuoppa jossa on metalliromua. Paikka näyttää samalta kuin Härkäselän alkuperäiseltä paikalta otettu kuva jokä löytyy kultamuseosta. Tuon paikan ympäristössä on runsaasti muita rakentamisen jälkiä.

Tien eteläpuolelta löytyy myös karttamerkintöjä ja teksti "kämppä". Tuolla kohdin on suuren rakennuksen paikka. Mahd metsätyökämppä kuten Köysivaarassa. Tien eteläpuolella on myös ilmakuvassakin hyvin näkyvä rakennuspaikka, talli, puutavaralanssi tai vastaava. 1980-ulkoilukartassa eikä sen jälkeen näy kumpaakaan rakennusta.

Maastossa tien molemmin puolin on runsaasti rakentamiseen viittaavia jäänteitä onhan paikalla ollut toimintaa runsaat 100 vuotta, ensin kullan kaivuuta ja sitten tukkihommia.

Kämpän historiasta löytyy tietoa mm.
Seppo J. Partasen "Kultamaiden Retkeilyopas" (1977)
Teuvo Lehtola: ”Morgamin pyrkyrit” (1999)
Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointi numero 155472

Päiväkirjamerkintöjä:

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		064	Edellinen	Seuraava
Kulta- tukkikämppä / museo	Kutturan tien pohjoispuolella noin 250m tiestä ja noin 700m itää kohdasta jossa tie ylittää Härkäseljänojan latvan. 4km itään kohdasta jossa Kutturantie ylittää Sotajoen.		Härkäselän kämppä uudella paikallaan Tankavaarassa.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Hyvässä kunnossa / siirretty	1993, 2015	01.01.2018
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
	7589540	3502410
Huom:	LISÄKUVIA
Heikki Kivekäs rakensi Härkäselän Kultalan 1900-luvun alussa kultakaivokselleen. Lapin Kulta Oy:n toimesta rakennusta kunnostettiin ja laajennettiin mm toiseen kerrokseen 1927, tuolloin alakertaa käytettiin pajana. Metsähallitus käytti tupaa metsätyökämppänä ja kunnosti sitä 1958. Rakennus oli päässyt jo huonoon kuntoon. Härkäselän Kultala siirrettiin Tankavaaran Kultamuseon tontille keväällä 1977. Valokuvien ja muistitiedon perusteella rakennus entisöitiin. Nykyään rakennus toimii kultamuseon näyttelytiloina. Koordinaatit ei ole tarkkoja mutta ovat vanhempien valokuvien ja karttojen mukaiseen alkuperäiseen paikkaan. Karttamerkintöjä löytyy mm.Yleiskartalta vuodelta 1950 sekä Topokartoilta 1965 ja1968. Kutturantien pohjoispuolella on 60-70-lukujen kartoissa rakennus (Par. , Metsätyökämppä). On todennäköistä jotta Härkäselän kultala olisi ollut tuolla paikalla vaikka 1950-luvun kartassa rakennus on vain polun eteläpuolella. Paikalla on rinteessä kuoppa jossa on metalliromua. Paikka näyttää samalta kuin Härkäselän alkuperäiseltä paikalta otettu kuva jokä löytyy kultamuseosta. Tuon paikan ympäristössä on runsaasti muita rakentamisen jälkiä. Tien eteläpuolelta löytyy myös karttamerkintöjä ja teksti "kämppä". Tuolla kohdin on suuren rakennuksen paikka. Mahd metsätyökämppä kuten Köysivaarassa. Tien eteläpuolella on myös ilmakuvassakin hyvin näkyvä rakennuspaikka, talli, puutavaralanssi tai vastaava. 1980-ulkoilukartassa eikä sen jälkeen näy kumpaakaan rakennusta. Maastossa tien molemmin puolin on runsaasti rakentamiseen viittaavia jäänteitä onhan paikalla ollut toimintaa runsaat 100 vuotta, ensin kullan kaivuuta ja sitten tukkihommia. Kämpän historiasta löytyy tietoa mm. Seppo J. Partasen "Kultamaiden Retkeilyopas" (1977) Teuvo Lehtola: ”Morgamin pyrkyrit” (1999) Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointi numero 155472
Päiväkirjamerkintöjä: