Pääsivu Lapin kämpät Hammaskaira Appisjoensuu
Kohteen tyyppi: Kohteen sijainti: 054 Asuttu
/ autio tila Ivalojoen
pohjoisrannalla Appisjoensuun itäpuolella. Kohteen kunto: Paikalla käynti: Tietoja muutettu Purettu 2004 07.05.2017 Rakennusvuosi: Koord. X(P) Koord. Y(I) 7602980 3484960 Huom: Päiväkirjamerkintöjä: 14.9.2004 "Appisjoen suussa komea nuotiopaikka.
Maisemia piisaa. Rantaan tietenkin kyhätty pressusaunan
runko. Paikalla on ollut joku asuinrakennus Kaapin
Aikion tms. Siitä oli kyltti ja kuva paikalla.
Haalistunut tosin ettei kaikesta saanut selkoa.
Rakennusten paikkoja ei tahdo löytyä. Joku turvekeko ja
muita mahdollisia. Mielikuvitukselle ei saa antaa sijaa
muuten täällä olisi kokonaisen kylän perustukset."
LAPIN
KÄMPÄT KORTISTO KARTTA
1890-luku
Lainaus kirjasta “Kullan
ja luonnon kutsu” Seppo J Partanen: “Appisjoen suulla oli
vuosisadan vaihteen tienoilla Annan Kaapin eli Gabriel
Annanpoika Aikion rikkaaksi mainittu talo. Kaapi oli
lemmenjoelle muuttaneen Kaapin Jounin isä. Talossa
pidettiin Lehmiä ja porokarja oli suuri. Kaapi möi
kultamiehille poronlihaa, maitoa ja kalaa vaatien aina
maksuksi kultaa.” Kirja julkaistu 1990.
Kun paikalla on ollut tila karjoineen päivineen niin
maastosta tulisi löytyä useamman rakennuksen perustuksia.
Vaan huonostippa löytyy. Muutama mahdollinen rakennuksen
paikka. mutta kaivaa pitäis jotta varmuuden sais. Eikä tuota
tiedä vaikka joku olis jo kultaa kaivaessaan rakennusten
pohjat myllännyt.
Paikasta löytyy valokuvia (yksi oli paikalla infotaulussa)
ja varmasti tutkitumpaakin tietoa.
Hammastunturi Ihmisten erämaa kirjan
sivulla 16 on seuraavaa. "...
Kutturalaiset ostivat puolestaan Gabriel Aikion
Appisjokisuuhun jättämät rakennukset, pirtit, aitan ja
navetan, joka Purettiin ja siirrettiin kylään.
Rakennuksista aitta on yhä pystyssä entisellään ja
navettakin palvelee Olavi Maggan härkälatona..."
Kirjassa Ealli Bieras, sivu 85, mainitaan
seuraavaa:
"… Sinne perusti Gabriel
Aikio kruununmetsätorpan 13.5.1893 ja tilan nimeksi tuli
Appisjoensuu.
… Annan Kaapi asui Appisjoella 1800-1900-luvun vaihteessa
Ivalojoen ensimmäisen kultaryntäyksen aikaan. Tuolloin
kentässä oli kämppä, navetta ja aitta.
… Asukkaat muuttivat pois pois Appisjokisuusta, koska
jokisuu oli niin paha paantamaan, että eräänä syksynä
paanne nousi talon ikkunoihin asti. Tila jäi tyhjäksi ja
siirtyi valtiolle. Kuttura Magga osti nämä vaimonsa
kotipaikan rakennukset Metähallitukselta 1940-50-lukujen
taitteessa. Rakennukset purettiin ja vedätettiin härjillä
Kutturan kylään. Parhaista hirsistä tehtiin Kutturan
pihapiiriin härkälato eli räkkäsuoja poroille. Aitta
salvottiin uudestaan aitaksi."